lauantai 28. syyskuuta 2013

Pehmeitä paketteja ja liiketaloutta


Kun tämä tyttö saaristosta kaupungille lähti...




Kansakoulun aikainen ystäväni Kristiina kutsui minut Finlaysonin syysnäytökseen. 
Olin tuolla meren ja saaren syleilyssä melkein unohtanut kaupungin houkutukset, kauppakeskusten ostosparatiisit, muotiliikkeet, sisustusliikkeet... 

Finlaysonin tiloissa Turussa oli järjestetty viihtyisä, syystunnelmainen näytös uusista tuotteista: kankaista, peitteistä, makuupusseista, pyyheliinoista ja kaikesta pehmeästä, joka liittyy kodin sisustukseen.

                                  

Tämä ihastuttava Kotipiha-kangas jäi hankkimatta. Laitanpa muistutukseksi kuvan tähän. Kankaassa on niin houkuttelevat syksyiset sävyt. 


                                   


Näytöksestä tarttui mukaani värikäs pöytäliina nimeltään Puolipanama ja hauskoja esiliinoja lahjaksi ja ehkä itsellenikin. Kuvassa uusi pöytäliina (ja kattamaton pöytä) sekä Kubis-kankainen esiliina. Tulipahan ostettua joululiina ja lahjojakin jo valmiiksi. 
Illan päätteeksi jatkoimme Kristiinan kanssa vielä viinilasilliselle Hunter's Inniin. Ilta vierähti ja maailma parani. 

Seuraavana päivänä käväisin Marimekon myymälässä syystuotteisiin tutustumassa. En ostanut mitään Miarimekosta, liekö syynä ollut viimeaikojen plagioimiskohu? Enpä usko... toisaalta uteliaasti tutkin Metsänväki-kangasta, joten jonkun jäljen kohu oli jättänyt alitajuntaan. Mutta ostamatta paras - saarella on oppinut säästämään. 

Kuinka ollakaan luen parhaillaan kirjaa "Riitta Lindegren, minä toimittaja". Kirjassaan Riitta kertoo jännittävistä tapahtumista elämässään sekä mielenkiintoisista tapaamistaan ihmisistä. 



Armi Ratiaan, Marimekon luojaan, hän tutustui ensin toimittajana ja myöhemmin ystävänä. 

"KATSOKAA TARKKAAN, tämä tässä uskoo itseensä, uskaltaa olla oma itsensä ja uskaltaa ajatella persoonallisesti." Lause voisi kertoa Armista itsestään, mutta se oli tarkoitettu kuvaamaan jokaista Marimekossa työskentelevää. Tämä lause kyllä pisti miettimään tätä nykypäivän plagioimiskohua. Mitähän Armi Ratia moisesta touhusta olisi mahtanut tuumata?

Kirjassa kerrotaan myös, että Armia huvitti, kun häntä usein pyydettiin esitelmöimään erilaisille yrityksille. Hänen ainoa liikkeenjohdollinen oppinsa oli lause:" Tulkaa kaikki katsomaan, olkaa hyvä ostakaa!" 
Nerokasta!

Armi Ratia perusti Marimekon vuonna 1951 yhdessä vaatesuunnittelija Riitta Immosen kanssa, ja pari vuotta myöhemmin Armista tuli pääosakas. Kansainväliseen kuuluisuuteen Marimekko nousi, kun Jacqueline Kennedy ihastui Marimekon leninkeihin, ja poseerasi niissä maailman lehdissä. Armi Ratia kuoli vuonna 1979, ja osake-enemmistö siirtyi hänen lastensa nimiin. 
Sen jälkeistä Marimekon menestyksekästä ja välillä kuoppaistakin tietä olemme sitten saaneet seurata eri lehdistä.

No, tulihan pistettyä ripaus maustetta  tähän kuosisoppaan.

En taida olla omimmillani näissä "pehmeissä paketeissa". Mutta niin se on, että maailman ja ihmisen väliin tarvitaan jotain pehmeätä.

                                    

Ja tässä ne pehmeimmät ja lämpimimmät - Reinot! Vaan näistäkin on kopioita tehty. 



Lopuksi Reinot jalkaan, ja kankaat ja kirjat tähän mainioon tähtikassiin, kiitos Riitta vinkistä. Näin on kassissa tämäkin haaste.


2 kommenttia:

  1. Ihania kuoseja kerrassaan. Tuo kirja olisikin mukava lukea, sieltä varmaan löytyy paljon sellaisia viisauksia, joita voi hyvin käyttää myös nykypäivämä =)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Katinka! Riitta Lindegrenin mukana pääsi kohtaamaan monia kuuluisuuksia Armista Kuningatar Elisabethiin ja Mauno Koivistosta Ruotsin kuninkaaseen. Viisauksista ja mokistakin tämä Riitta kertoi. Mielenkiintoisia huomioita.

    VastaaPoista