Translate

tiistai 26. elokuuta 2014

Kallioilta kiikaroin
















Heips kaikille!

Vielä viimeinen katsaus saaristoon ennenkuin poistun toviksi Prahaan - tuohon satojen tornien kaupunkiin. Vaan sitä ennen kiivetään myös korkealle... mökkimme takana kohoaville kallioille. Kallio nousee korkeimmasta kohdastaan 40 metriä meren pinnan yläpuolelle. Ja sieltä on huikeat näköalat pitkälle meren selälle.

Tuolla kallioilla kävellessäni mieleeni tuli näin ajankohtaan sopivasti ukkoset ja salamat. Nehän nyt jylläävät. Tänä kesänä on kaksi ihmistä kuollut salamaniskuihin, toinen golfkentällä ja toinen muualla. Tämä on pikkuinen saari, mutta täällä on myös kaksi ihmistä kuollut salamaniskuihin vuosien saatossa - toinen 1930-luvulla ja toinen 1960-luvulla. Vanha sanonta, että salama ei kahta kertaa samaan paikkaan iske, joutaa romukoppaan.

 Johtuneekohan tästä korkeasta kalliosta, mutta rajuilmat täällä todella tuntuvat ja kuuluvat. En minä kuitenkaan saarella rajuilmoja pelkää, vaikka luontoa ja sen voimia kunnioitankin. Upeilta näyttävät salamaniskut meren päällä ja korkea kallio antaa kaikupohjaa ukkosenjyrinälle. Ja kun sade vielä oikein piiskaa, niin sitä kyllä tuntee itsensä kovin pieneksi luonnonvoimia katsellessa. 

Ja huomenna  kiipeämme Prahan koneeseen. En ole koskaan käynyt  tuossa tarinoiden kaupungissa, jota monet kauniiksi kehuvat. Ja jossa melkeinpä joka rakennukseen ja patsaaseen liittyy oma kertomuksensa. Odotan matkaa innolla. Instagramiin varmasti pudottelen kuvia, mutta blogia päivitän sitten matkan jälkeen.


 Nyt vielä arki järjestykseen, ja sitten menoksi. Mukavia päiviä kaikille!
**Tuulia 


  

perjantai 15. elokuuta 2014

Puutarha metsän keskellä










Kun katsoo ikkunasta ulos...

Ystäväperheemme asuu talossa metsän keskellä. He ovat rakentaneet kauniin metsäpuutarhan luontoa kunnioittaen. Kuin satumetsässä asuisivat. 
Oli taas ilo käydä kyläilemässä heillä. Sanoinkin talon emännälle, että otan yhteyttä johonkin sisustus- / puutarhalehteen - on heillä niin kiehtova puutarha.
 Vaan tartuinpa kynään ja kameraan itse. 

Terveisiä satumetsästä! Mukavaa viikonloppua kaikille! 

**Tuulia





maanantai 11. elokuuta 2014

Aikamatka Helsingissä


Olipa kiva olla turistina Helsingissä, ja kerrankin pidemmän aikaa. Olimme talonvahteja ja siirtonurmikon kastelijoita Espoon talossa, kun kapteenin poika perheineen seikkaili Tanskan maalla. Talonvaltaajat kiittävät. 
Ja mainio viikko meillä olikin, tavattiin tuttuja, syötiin hyvin,
 käytiin näyttelyissä ja museoissa, konsertteja kuultiin... 

Hietasalmen huvilan Rasvaletti-näyttely teki minuun aikamoisen vaikutuksen. Kannattaa käydä, jos vain siellä päin liikutte.  Näyttely kertoo valokuvin Helsingistä 1950-luvulla. Mielenkiintoisia valokuvia oli paljon ja niitä sai valokuvata. 
Monet kuvat kuvaavat yleisestikin aikaa 50-luvun Suomessa,
 sellaista maailmaa silloin elettiin. 

Nyt tehdään aikamatka 1950-luvulle. 




Pula-aika oli päättynyt  ja alettiin rakentaa uutta yhteiskuntaa. Toki sotavelat painoivat,
mutta sota-aika oli ohi ja katsottiin eteenpäin. 





1952 oli merkittävä vuosi. Armi Kuuselasta tuli Miss Universum. Olympialaiset pidettiin Helsingissä. Coca-Cola rantautui Suomeen ja amerikkalainen kulttuuri aloitti 
valloituksensa täällä pohjolan perillä. 






Autoja oli sodan jälkeen vähän. Autojen määrä saavutti sotaa edeltävän tason 50-luvun alkaessa ja kaksinkertaistui sen loppuun mennessä. Kauppapolitiikan vuoksi autoja tuotiin sosialistisista maista - teillämme liikkuivat Ifa, Skoda, Volga tai Moskvitsh.
 Vähemmän näkyi länsiautoja. Takseissa yleisin merkki oli Popeda. 








Ajankuvaa: Klubb piggar up - Klubi piristää. Tuo mainos näkyi monessa Suomen kaupungissa. Ja kengänkiillottajia oli isojen kaupunkien keskustoissa.
 Sanomalehtiä kerättiin. 
Ja aito 50-luvun kampaamo; tällainen huone löytyi näyttelystä. 







Nuoriso
1950- luvun alkupuolella Yhdysvalloissa syntynyt nuorisokulttuuri saavutti Helsingin. Varhaisaikuisista tuli nyt nuoria - nuoriso. He halusivat erottautua pukeutumisella, puhetavalla, käytöksellä ja kulutustottumuksilla. 
Kuulostaako tutulta? :)




Kiitos jos jaksoitte aikamatkata tänne asti. Minä taisin vähän innostua... olen ottanut kuvat Rasvaletti-näyttelyn valokuvista. Hakasalmen huvila sijaitsee Kansallismuseota vastapäätä, osoitteessa Mannerheimintie 13 b. 

Ihanaa elokuuta teille kaikille! 
** Tuulia



lauantai 2. elokuuta 2014

Haalariasuja ja nostalgiaa




Hei!  Nyt tulee asutarinaa.

BOSS Orange / Akao-haalari (Zalando)


Satuin mainitsemaan preferita -blogin ihanalle kirjoittajalle eräässä kommentissa, että olen ollut suuri haalariasujen ystävä 80-luvulla, ja minulla on kuvakin yksiltä tyttökekkereiltä kyseinen asu ylläni... vanha kuva, jonka entinen työkaverini lähetti viestinä minulle. Preferita kysyi, voisinko esitellä asun, ja tässä se ainokainen kuva asusta tulee...
  

Siinä sitä ollaan haalareissa ja nilkkaremmikengissä. Ja polkkatukassa - joka olikin tavaramerkkini vuosikaudet. Ja uskokaa tai älkää, tukkaani en koskaan silloin värjännyt.
Olen omistanut useammankin haalariasun, mutta silloin 80-luvulla valokuvia otettiin harmillisen vähän arjen riennoista  - piti olla joku tilaisuus tai matka ennenkuin kameraa kaivettiin esiin. Tuo kuvan asu oli rypistymätöntä, valuvaa kangasta, peräti keinokuitua lienee ollut. Toinen musta haalariasu, josta pidin kovasti, oli korkeavyötäröinen ja isoilla olkaimilla varustettu, sen kanssa käytin mustaa poolopuseroa. Se oli jokapaikan asu.
 Eikä kuvan kuvaa siitä. 


Käyttäisinkö vielä haalareita? Mikä ettei!  Jos sopivat löytyvät, niin voisinpa hankkia hyvinkin. Tutkailinkin niitä, tässä linkki:  Zalandon nettikauppa 



Only / Ally-haalari
Tämä näyttää kivalta. 

Upea tämä oliivi väri! 

Kardashian Kollection for Lipsy 



Warehouse

French Connection / Emmeline Crepe


Ei pärjää kuva nykykuvien kanssa,  mutta puoltaa paikkaansa - muistoissa.


Oi, niitä aikoja! Muodikkaat naiset 80-luvulla. Ja haalariasut ovat  taas muotia! 

Ihanaa elokuuta kaikille,
**Tuulia