Translate

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Myrskyluodolta Barcelonaan



Tässä on viime päivinä jännitetty Lufthansan lakkoa - jatkuuko vielä alkuviikolle. Ei jatku, Barcelonaan pääsemme, Lufthansalta tuli hetki sitten matkan varmennus. Täältä tullaan Barcelona :) 



Mutta ennen kuin Barcelona vie mennessään, niin kerron toisesta matkasta - matkasta Myrskyluodolle. Turkuun on tullut uusi, upea harrastajateatteri, Teatteri Akseli, osoitteeseen Humalistonkatu 8. Ja olivat rohkeasti ensimmäiseksi esityksekseen valinneet iki-ihanan Myrskyluodon Maijan. Niin monta kertaa kuin olenkin Maijan katsonut, niin aina tarina vie mennessään... siinä on elämän koko kirjo. Hymy tulee huulille ja kyyneleet silmäkulmaan monesti. Ja musiikki lauluineen oli hienoa kuultavaa, hyräilin lauluja vielä seuraavana päivänäkin. Musiikki on Matti Puurtisen, käsikirjoitus Jussi Helmisen ja ohjaus Kauno Takaraution. Maijaa esittää ihastuttava Aliisa Kallio, jonka lauluääni on todella upea. Aliisa voisi kilpailla vaikka The Voice of Finlandissa, niin kauniisti hänen äänensä soi.

Ja ilolla kiitän myös muita näyttelijöitä - kunnianhimoista heittäytymistä ihan jokaisella. Hieno ja nautittava esitys. Turku on siis saanut uuden harrastajateatterin, paljon onnea jatkoon. On se huikeaa, kun ihmisillä riittää vapaa-aikoinaan tarmoa ja innostusta tällaisiin isoihin juttuihin. Hattua nostan! 

Ja kohta Barcelonan koneeseen. 
En blogipäivityksiä lupaile tuosta kuuluisien arkkitehtien kaupungista matkan aikana, vaikka ei sitä koskaan tiedä..., mutta Instagramiin aion (ahkerasti) kuvia  näppäillä. 


Adios! 
** Tuulia 


keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Elämäni aikaisin kevät saaristossa












Meri on auki Rymättylässä. Pikkuvene vedessä. Saaristomaisemat ja vanhat saaristolaismökit ilahduttavat silmää talven jälkeen. Talvella ei saaressa käyty, jäät eivät kantaneet. Maaliskuun 9. päivä ja jäitä ei ole. Mökillä kaikki kunnossa talven jälkeen. Kevätsiivoukset saavat odottaa. 
Elämäni aikaisin kevät saaristossa. 

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille! 

** Tuulia

torstai 5. maaliskuuta 2015

Siveltimenvetoja ja säveliä

"On ihmeellinen päivä, koski peilailee ja linnut visertävät. Jos ei ole runoilija, sellaiseksi voi muuttua tällaisena päivänä altaanilla. Pääni yläpuolella visertää lintuäiti keltanokilleen miniatyyripesässä – seinän reiässä, joka jäi siihen parvekkeen romahtaessa. Ne olivat suloisia, taputin juuri yhtä nokkaan – se nautti. Olen kuitenkin maalannut. Yhtenä päivänä uskon, ettei olisi niin mahdotonta olla Pohjolan Leonardo – toisena en ole niin varma siitä.”

Nämä olivat Ellen Thesleffin omia mietteitä.

Ellen Thesleff 1869-1954

Hyvinkin olisi Ellen voinut olla Pohjolan Leonardo, hän jopa suunnitteli laajennuksen Ruoveden Muroleen kanavanhoitajan taloon, jossa Ellenin äiti ja he sisarukset asuivat (isä oli silloin jo kuollut). Talo laajennettiin huvilaksi Ellenin piirustusten mukaan. Eli arkkitehtuurisia taitojakin Ellen Thesleffillä oli. Lahjakas nainen. 
Ellen Thesleffiä pidetäänkin yhtenä merkittäväimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista.
Ellen ei koskaan perustanut perhettä vaan keskittyi taiteelliseen uraansa.



Kävimme ystäväni Hannamarjan kanssa katsomassa Turun Taidemuseon hienoa Ellen Thesleffin suurnäyttelyä. Näyttelyssä on esillä yli 100 Thesleffin teosta. Kattavasta näyttelystä ja Ellen Thesleffistä löytyy paljon tarinaa netistä, mutta nostan pienesti muutaman itseäni kiinnostavan asian esiin. 
Helén Schjerfbeck ja Ellen Thesleff! 
Helén Schjerfbeckistä on tullut jo vähän sellainen "hokema" Suomessa, joten on korkea aika nostaa esiin ja Helenin rinnalle myös Ellen Thesleff. Taiteen harrastajat jo hänet  tunnustavatkin, mutta nimenomaan suurelle yleisölle esiin. Ja se lienee yksi tämän Taidemuseon kattavan näyttelynkin tarkoitus. Minut se ainakin laittoi liikkeelle ja tutustumaan Thesleffin taiteeseen. 



Taiteilijalle tärkeitä paikkoja olivat Italia ja Ruoveden Murolee. Ne olivat hänelle isoja  inspiraation lähteitä. Ja Italiasta tuli Ellenille hänen toinen kotimaansa. Näyttelystä löytyy maalauksia niin Firenzestä kuin Muroleesta. En oikein rohjennut käyttää kameraani isoissa saleissa, joten kuvat ovat vähissä. Mutta netistä niitä löytyy kattavasti. 


Kaiku-teos v. 1891


Minulle tutuin Thesleffin teoksista on Kaiku-teos, se on ollut monissa oppikirjoissa esillä. Ellen maalasi sen vuonna  1891. Kaiku on myös kallein Thesleffin myyty teos. Se myytiin vuonna 2003 Hagelstamin huutokaupassa korkealla 500 000 euron hinnalla ahvenanmaalaisen Anders Wiklöfin taidekokoelmaan. Ellen maalasi tämän Kaiku-teoksen vain 22-vuotiaana.  

Ellen teki pitkän ja ansiokkaan uran kuvataiteilijana. Hänen teoksiaan voi käydä katsomassa ainakin Ateneumin taidemuseon, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Kuopion taidemuseon kokoelmissa.   
 
Ellen Thesleff joutui raitiovaunun töytäisemäksi vuonna 1952. Hänen reisiluunsa murtui. Ellen kuoli 84-vuotiaana 1954. 
Tuleeko teillekin mieleen muita raitiovaunun töytäisemiä tai allejääneitä taiteilijoita?

Mielenkiintoisen näyttelykierroksen päätteeksi menimme kahville kauniiseen Taidemuseon kahvilaan. Se kantaa nimeä Victor Westerholm Cáfe, edesmenneen turkulaisen taiteilijan ja Taidemuseon johtajan mukaan.
Makoisat lohipiirakat ja salaatti olivat meidän valintamme. 
 Eikös olekin kaunis ja keväinen esillepano? 


Ja nyt on juuri sopiva hetki kurkistaa uuteen, kauniiseen kirjaani "Soiva metsä", se kertoo Jean Sibeliuksesta. Kuvakirja on tehty Sibeliuksen 150 -juhlavuoden kunniaksi. 
Voitin tämän upean kirjan arpajaisissa, Uraäidin mielenkiintoisesta blogista. http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/    Lämmin kiitos! Kirja on ihastuttava!


Kuvia Soiva metsä-kirjasta

"Musiikki on kuin perhonen.
Jos sitä kääntelee ja tutkii kämmenellään, 
katoaa sen siivistä loiste. 
Kyllä se lentää, mutta ei enää säteile."


On ensimmäinen kevätkuukausi - maaliskuu! Heleitä päiviä kaikille! 

** Tuulia