Vastaan tässä tarinassani kahteen mukavaan haasteeseen, molemmat ovat ihanaiselta Anskulta, joka kirjoittaa tuultajatyrskyja-blogia. Nämä vastaukset ovat vuodenaikajärjestyksessä.
Ensimmäinen haaste johdattelee vielä kerran kesään, haasteessa pyydetään esittelemään kuusi ihaninta kesämuistoa kuvien muodossa. Valinta oli vaikea, sillä viime kesä oli todella mahtava, saaristolaisen ihannekesä. Kauniita ilmoja ja kivoja kohteita riitti. Tässä pieni läpileikkaus kesämuistoista, kuinka ollakaan, saaristosta, ja yksi kuva Stadistakin.
Tervetuloa ensimmäiseksi Ahvenanmaalle, saarimaakunta Lappooseen.
Illansuussa saapuivat myös vanhat puuveneet Lappoon pikkulaituriin. Oi, mikä riemukas tunnelma illalla saarella vallitsikaan. Puuvenekansa oli pukeutunut teeman mukaisiin asuihin. Oli kiva nähdä kylän raitilla Myrskyluodon Maijaa ja Jannea, entisajan kalastajia, pirtuveneenkuljettajia... Nämä puuveneharrastajat ovat paitsi taitavia käsistään myös taiteellisia - soittivat haitaria, huuliharppua, saksofonia... Tuo oli yksi niitä kesän unohtumattomia tapahtumia.
Helsingholm ja albiinohevonen, Reibas Skäriman. Tein pienen tarinan jo aikaisemmin tästä hevosesta, mutta saari hevosineen ansaitsee tulla mukaan näihin kesän parhaimpiin muistoihin. Helsingholm on kaunis saari suojaisine lahtineen ja monet kutsuvatkin sitä Saaristomeren helmeksi. Siellä Reibas-hevonen käyskentelee vapaana kaikkien kävijöitten iloksi.
Korpoström on meille tuttu paikka monelta kesältä, ja siellä olemme tutustuneet tosi kivoihin saaristolaisiin, aitoihin korppoolaisiin, jotka ovat asuneet saaressa jo usean sukupolven ajan. Muistorikas paikka.
Näsbyn vierassatama ja herkulliset katkarapuvoileivät, a'la Skagen - katkaravuissa ei muuten säästellä. Ja lähellä vierasvenesatamaa on varsin ihastuttava kirjasto.
Helsingissä käytiin katsomassa The Tall Ship Races -tunnelmia. Hieno tapahtuma.
Tässä Meksikon purjelaivan upea lähtö satamasta. Kuulemma nämä raakapuilla seisovat miehet sykähdyttävät naisten sydämiä purjehduskisojen satamissa ympäri maapalloa.
Tänä kesänä on saanut nauttia monista sykähdyttävistä auringonlaskuista saaristossa. Valitsin kuitenkin tähän auringonlaskun, jonka olen kuvannut mökkisaareltamme. Kutsunkin tuota kuvaamiskalliota Auringonlaskunkallioksi.
Ja toinen kuvahaaste:
Tarkoituksena on kuvata 10 kuvaa samasta paikasta joka kuukausi kesään asti.
Tässä säännöt: Valitse yksi kotisi ikkuna, josta kuvaat koko kuvasarjasi. Valitse kuukauden päivä, jolloin kuvaat. Ota kuva samasta paikasta joka kuukausi valitsemanasi päivänä ja julkaise kuva blogissasi.
Halutessasi voit julkaista kertyneistä kuvista kollaasin. Haasteen paikkaa saa muunnellakin, mutta tarkoitus on ottaa samasta paikasta kuva samaan aikaan joka kuukausi.
Kuva on otettu kotimme terassilta. Säännöissä ei sanottu, saako zoomata, mutta niin olen kuitenkin tehnyt, jotta saisin tuon kuvan talon vähän isommaksi. Terassimme edessä on niitty, sitten kävelytie ja tuon pienen kallionyppylän päällä seisoo kuvauskohteeni. Talo on aikaisemmin toiminut kirjastona, mutta nykyään rakennuksessa on kerhotoimintaa.
Tämä ensimmäinen kuva on otettu sinä ainoana marraskuun iltapäivänä auringonlaskun aikaan, kun täällä Turun kulmilla oli hippusen verran lunta eli 25.11.2013
Toivottelen tässä samalla ystäville ja tänne piipahtaville hyvää joulunodotusta!
Minä suuntaan viikonloppuna Kanarian saarille, Teneriffalle. Se on nykyään ketterää, kun kone lähtee suoraan Turun kentältä.