Translate

torstai 16. tammikuuta 2014

Iltakahvituokio



Kohta saapuu hetki sininen... ja vieraat, mukavat naapurimme!











Helpolla arki-illan tarjoilulla mentiin. Tämä on ainut uudenvuodenlupaukseni: helpolla tekemisellä tapaamisia, ystäviä pitää tavata kasvotusten! 
Ja eilinen olikin hauska ilta. Naapurit ovat innokkaita kaukomatkaajia, ja kuulimme tarinoita niin Pekingin seikkailuista kuin Mongolian kadonneesta junasta ja siellä asemalla hämillään seisovista matkustajista. Rohkeita reissaajia ovat! Aika mainio juttu oli myös se,  kun naapurit olivat Mongolian junassa, niin samaisessa vaunussa oli kaksi toimittajanaista, jotka matkasivat maan poikki Rosa Liksomin kirjan "Hytti nro kuusi" innoittamina. 
Ja juttujen lomassa vähän musisoitiinkin. 

Viimeinen kuva ei oikeastaan kuulu joukkoon, vaikka pöytä on sekin. Kuvasin joululahjaksi saamani paperinarusta virkatun pöytäliinan. Täällä kun ahkerat bloggaajat näitä innokkaasti virkkaavat:)
Naruliina  kivasti pehmentää lasipöydän kovuutta. 

Pidän paremmin yhteyttä ystäviini, näin lupasin vuoden vaihtuessa. Ja tuumasta on ryhdytty toimeen.

** Tuulia 




30 kommenttia:

Vikki kirjoitti...

Viehättävät puitteet seurustelulle!
Ystävien tapaaminen virkistää aina ja silloin on hyvä syy leipoakkin :)

Tuulia kirjoitti...

Ystävät ovat elämän suola ja sokeri. Ja kiitos Vikki, tämäkin on uutta tein indoors-tarinan kotoa.

Seijastiina kirjoitti...

Oikein nättiä on todella.
Kivoja sisustus ideoita.
Ystävät on tärkeitä ♥

Marru kirjoitti...

Ihanaa iltaa :))

ritva kirjoitti...

Oi miten kaunista,ystävien kanssa kahvihetki aina piristää,hyvää iltaa:)

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Mukavaa iltaa teille...:)

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Seijastiina! Taitaa olla eka indoors-tarina kotoani. Ystävät ovat kullanarvoisia.

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Marru! Vietettiin ihana ilta!

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Ritva! Se on niin totta, ystävät ovat energialähteitä!

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Irmastiina! :)

Anne kirjoitti...

Sinullapa on samanlainen maku - minun lempikuppini siellä oli sinullakin odottamassa vieraita. On niin totta se, että ystävien kohtaaminen on aina arjen /pyhän helmiä.

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Anne, olen huomannut, että tykkäät Marimekosta. Tuo oli kivasti sanottu, ystävät ovat niitä elämän helmiä!

Leena Lumi kirjoitti...

Kivat alastulevat ikkunat, samanlainen matto kuin minullakin ja myös lasipöytä. Tuon paatinkin ottaisin;)

Teillä paistaa jo aurinko noin: Merenrannalla on aurinkoa aina enemmän kuin sisämaassa, muistan sen länsirannikon vuosilta.

Minä tapasin ystäviä ja perhettä meillä kolme viikkoa ja nyt pidän kunnon paussin;) Introvertti ei voi...;) Veikkaan, että viimeistään toukokuussa alkaa taas olemaan niin vilkasta ettei tottakaan.

Itse keksin aikanaan sellaisen, että tehdään tapaamiset kaikille helpoiksi ja tavataan ravintolassa hyvän ruoan äärellä. Meitä on vielä joukko, jotka tapaamme näin. Silloin kaikilla on täysi aika seurusteluun, eikä yksi ole passaamassa. Meidän vieraat kun ovat aina ruoka- ja usein myös yövieraita.

Mukavaa loppuviikkoa sinulle!

Tuulia kirjoitti...

Talviaurinko on paistanut näillä kulmilla. Avomieheni, jota myös kapteeniksi kutsun, on suunnitellut tämän talon ja hän on varsinainen ikkunafriikki. Yksi seinä on ikkunaa, ja muuallakin niitä on. Onneksi ei ole naapureita lähellä.
Nuo ravintolasyömiset on hyvä juttu, silloin kaikki voivat seurustella. Minä yritän elvyttää vanhaa kahvipöytäkulttuuria. On kiva tavata lähialueen ystäviä ja tuttuja ihan kahvilupposen ääressä.
Aurinkoista loppuviikkoa!

Hannah kirjoitti...

Ystävät ovat arjen enkeleitä. Teillä tuntuu olleen ihana ilta. Ja ihanat puitteet, niin kaunista!

Leppoisaa loppuviikkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Sinulla on ihanan näköinen koti!
Todella viihtyisä !

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Hannah kauniista kommentistasi. Oli hieno ilta jännittävine matkakertomuksineen.

Tuulia kirjoitti...

Olipa nätti kommentti. Lämmin kiitos, Anonyymi.

Sussi kirjoitti...

Kauniin sisustuksen lisäksi teillä on ihanat ikkunat, tuovat valon niin upeasti sisälle.

Teija Hakula kirjoitti...

Olipa kiva päästä kurkkaamaan kauniiseen kotiinne! Ihanan valoisaa ja raikasta!

Ystävien tapaaminen on ihan parhainta!

Ihanaa viikonloppua!

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Teija! Olen tainnut niin ahkeraan käydä sisustussivuilla, että uskaltauduin minäkin tekemään indoor-postauksen.
Kiitos samoin, ihanaa viikonloppua!

Tuulia kirjoitti...

Kiitos kaunis, Sussi! Tuon valoisuuden vieraatkin aina noteeravat.
Ihanaa viikonloppua!

Leena Lumi kirjoitti...

Ja minä kutsun miestäni Kippariksi;) Muisto niiltä ajoilta kun vietimme suvet 13 metrisessä paatissamme. Minä olin sitten se Perämies.

Minäkin olen ikkunafriikki. Tämän talon ostimme, joten en ole itse päässyt suunnittelemaan ikkunoita. Se onkin ainoa asia, josta en kodissamme pidä. Mutta minulla on unelma puhkaista vielä joskus olkkarin päätyyn melkein katosta lattiaan ikkuna, josta samalla saisimme kaivatun näköalan omaan puutarhaamme ja myös järvelle.

Puhuimme just yksi päivä R:n kanssa siitä, että kun me olimme lapsia ja kaikki ystävät olivat tavallaan sama kuin naapurit, poikettiin puolin ja toisin kahville. Tavattiin usein. Nyt kaikki asuvat kaukana toisistaan ja vaikka olemme olleet tällä saarella kohta 30 vuotta on vain muutama tuttu, joiden kanssa kahvittelen naisseurassa silloin tällöin ja yksi heistäkin tarjoaa aina ensin vähintäin lounaan. Paljon ystäviä, mutta iso järjestäminen aina kaikesta paitsi jos menemme yhdessä kaupunkiin ja ravintolaan syömään.

Tuulia kirjoitti...

Leena, satuitko katsomaan tvsarjaa, jossa Ville Haapasalo matkasi Venäjän halki? Se taisi olla Murmansk, jossa Ville tapasi miehen, jonka vaimo rakasti niin paljon ikkunoita, että mies oli ostanut vaimolleen ikkunatehtaan :-)
Aurinkoista ja valoisaa viikonloppua Kipparille ja Perämiehelle saarelle!

Viherrys kirjoitti...

Ompas todella kauniita kuvia. Raikas blogi. Hyppäsin lukijaksi :-)

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Viherrys! Kiva tavata myös täällä :) Aurinkoista viikonloppua!

Kirjailijatar kirjoitti...

Mongolian junaan minäkin haluaisin hypätä! Ja totta, ystäviä pitää tavata kasvotusten :)

Tuulia kirjoitti...

Kirjailijatar, uskonpa tuon hyvinkin. Minä taitaisin jäädä Mongolian junasta asemalle... tai tuota pitää pohtia. Taidat olla jo Suomessa? Valoisaa viikkoa!

Ansku kirjoitti...

Oi miten kaunis ja valoisa koti! Ikävöin niitä aikoja kun ystävät asuivat lähellä ja vierailtiin usein toistemme luona, vaikka ihan vaan iltakaffella :) Tosi mukavaa ja ystävien näkeminen piristää aina takuuvarmasti!

Tuulia kirjoitti...

Kiitos Ansku! Minulla on raitakausi :) Minulla on ystäviä lähellä, mutta kahvikutsut ovat vähentyneet. Ne olisivat kivoja, ja vähemmällä tarjoilulla, emäntäkin pääsisi helpommalla. Pääasia olisi tapaaminen.