"
On ihmeellinen päivä, koski
peilailee ja linnut visertävät. Jos ei ole runoilija, sellaiseksi voi
muuttua tällaisena päivänä altaanilla. Pääni yläpuolella visertää
lintuäiti keltanokilleen miniatyyripesässä – seinän reiässä, joka jäi
siihen parvekkeen romahtaessa. Ne olivat suloisia, taputin juuri yhtä
nokkaan – se nautti. Olen kuitenkin maalannut. Yhtenä päivänä uskon,
ettei olisi niin mahdotonta olla Pohjolan Leonardo – toisena en ole niin
varma siitä.”
Nämä olivat Ellen Thesleffin omia mietteitä.
 |
Ellen Thesleff 1869-1954
|
Hyvinkin
olisi Ellen voinut olla Pohjolan Leonardo, hän jopa suunnitteli
laajennuksen Ruoveden Muroleen kanavanhoitajan taloon, jossa Ellenin äiti ja he sisarukset
asuivat (isä oli silloin jo kuollut). Talo laajennettiin huvilaksi Ellenin
piirustusten mukaan. Eli arkkitehtuurisia taitojakin Ellen
Thesleffillä oli. Lahjakas nainen.
Ellen Thesleffiä pidetäänkin yhtenä merkittäväimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista.
Ellen ei koskaan perustanut perhettä vaan keskittyi taiteelliseen uraansa.
Kävimme ystäväni Hannamarjan kanssa katsomassa Turun Taidemuseon hienoa Ellen Thesleffin suurnäyttelyä. Näyttelyssä on esillä yli 100 Thesleffin teosta. Kattavasta näyttelystä ja Ellen Thesleffistä löytyy paljon tarinaa netistä, mutta nostan pienesti muutaman itseäni kiinnostavan asian esiin.
Helén Schjerfbeck ja Ellen Thesleff!
Helén Schjerfbeckistä on tullut jo vähän sellainen "hokema" Suomessa, joten on korkea aika nostaa esiin ja Helenin rinnalle myös Ellen Thesleff. Taiteen harrastajat jo hänet tunnustavatkin, mutta nimenomaan suurelle yleisölle esiin. Ja se lienee yksi tämän Taidemuseon kattavan näyttelynkin tarkoitus. Minut se ainakin laittoi liikkeelle ja tutustumaan Thesleffin taiteeseen.
Taiteilijalle tärkeitä paikkoja olivat Italia ja Ruoveden Murolee. Ne olivat hänelle isoja inspiraation lähteitä. Ja Italiasta tuli Ellenille hänen toinen kotimaansa. Näyttelystä löytyy maalauksia niin Firenzestä kuin Muroleesta. En oikein rohjennut käyttää kameraani isoissa saleissa, joten kuvat ovat vähissä. Mutta netistä niitä löytyy kattavasti.
 |
| Kaiku-teos v. 1891 |
Minulle tutuin Thesleffin teoksista on Kaiku-teos, se on ollut monissa oppikirjoissa esillä. Ellen maalasi sen vuonna 1891. Kaiku on myös kallein Thesleffin myyty teos. Se myytiin vuonna 2003 Hagelstamin huutokaupassa korkealla 500 000 euron hinnalla ahvenanmaalaisen Anders Wiklöfin taidekokoelmaan. Ellen maalasi tämän Kaiku-teoksen vain 22-vuotiaana.
Ellen teki pitkän ja ansiokkaan uran kuvataiteilijana. Hänen teoksiaan voi käydä katsomassa ainakin Ateneumin taidemuseon, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Kuopion taidemuseon kokoelmissa.
Ellen Thesleff joutui raitiovaunun töytäisemäksi vuonna 1952. Hänen reisiluunsa murtui. Ellen kuoli 84-vuotiaana 1954.
Tuleeko teillekin mieleen muita raitiovaunun töytäisemiä tai allejääneitä taiteilijoita?
Mielenkiintoisen näyttelykierroksen päätteeksi menimme kahville kauniiseen Taidemuseon kahvilaan. Se kantaa nimeä Victor Westerholm Cáfe, edesmenneen turkulaisen taiteilijan ja Taidemuseon johtajan mukaan.
Makoisat lohipiirakat ja salaatti olivat meidän valintamme.
Eikös olekin kaunis ja keväinen esillepano?
Ja nyt on juuri sopiva hetki kurkistaa uuteen, kauniiseen kirjaani "Soiva metsä", se kertoo Jean Sibeliuksesta. Kuvakirja on tehty Sibeliuksen 150 -juhlavuoden kunniaksi.
 |
| Kuvia Soiva metsä-kirjasta |
"Musiikki on kuin perhonen.
Jos sitä kääntelee ja tutkii kämmenellään,
katoaa sen siivistä loiste.
Kyllä se lentää, mutta ei enää säteile."
On ensimmäinen kevätkuukausi - maaliskuu! Heleitä päiviä kaikille!
** Tuulia
