Piipahdus Naantalissa

Tervehdys kaikille! Olen sairastanut vuosikymmenen flunssan... en tosiaan muista milloin viimeksi  on moista ollut. Tapahtumat ovat sattuneesta syystä jääneet väliin, joten Instagramkuvani pääsevät nyt pääosaan tässä tarinassa.

Naantali on puolimatkassa, kun matkaamme mökille. Sinne on mukava pysähtyä silloin tällöin, se on niin viehättävä pikkukaupunki. Tämä on nopean pysähtyjän tarina Naantalista. Kaupungista löytyy monta mielenkiintoista paikkaa ja tarinan lähdettä, sinne pitää joskus pysähtyä ajalla ja ajatuksella. 

Keskiaikainen harmaakivikirkko sijaitsee Naantalin vanhassa kaupungissa melkeinpä meren rannassa. Kirkko on ollut alunperin birgittalaisluostarin kirkko, ja nykyään se on luostarista ainoa jäljellä oleva rakennus. Naantalin kaupunki on latinaksi nimeltään Vallis gratie eli Armonlaakso, ja se on perustettu jo v. 1443.

Kirkon vieressä olevia puutaloja. Niissä on nykyään mainioita kahviloita ja ruokapaikkoja. Naantali on suosittu turistikaupunki, varsinkin kesäisin.

Tämä suloinen kioski on avoinna vain kesällä. Kun laitureilla kävelee, niin tuolta on ihan pakko ostaa jätskit. Kioskissa on vanhan ajan tunnelmaa. Tulee mieleen Suomi-filmit.

Cafe Antonius on romanttinen kahvila-ravintola ja myös pieni hotelli. Kahvilassa on tarjolla jo kuuluisaksi tullutta suussasulavaa kakkua, Aatoksen unelmaa ja paljon muita herkkuja...

Kirjailija Laila Hirvisaari (Hietamies) on asunut pienessä rauhallisessa hotellissa monena kesänä, siellä taitaa olla  inspiroiva ilmapiiri kirjoittamiselle.

Merisali on verraton paikka. Isot terassit tarjoavat upeaa näköalaa syömisen ja juomisen ohella. Sisällä on herkullinen buffet, joka on avoinna joka päivä kesän ajan. Ja sisätilat ovat kauniit ja merellisesti sisustetut. Iltaisin soi elävä musiikki monen makuun rockista jazziin ja klassistakaan ei ole unohdettu. Tänne on helppo tulla! Suosikkipaikkojamme.

Wanha Naantali - kaupasta löytyy monenmoista Naantalituliaista. Kannattaa tutustua.

Nopea Naantalikierros on tehty ja toisen puolimatkan jälkeen ollaankin yhteyslaiturissa Ahteentaassa. Tavarat autosta veneeseen ja matka saarelle voi alkaa.

Iloista Wappua! t. Tuulia

Pääsiäistervehdys

Toivottelen näillä erikoisilla - tosin ajankohtaan sopivilla kuvilla -  kaikille oikein hyvää ja maukasta pääsiäistä!

Viime vuonna vietimme pääsiäistä kauniissa ja erilaisessa Gdanskissa, josta ottamani kuvat. Vaan nyt vietän pääsiäistä flunssan kurimuksessa Turussa. No, jotain hyvääkin, kerrankin on aikaa järjestellä kuvia :) Innostuin nappaamaan niistä muutaman mukaan "pääsiäiskuviksi" tähän toivotukseen.

Tämä Gdanskin  epävirallinen sisäsatama oli kyllä niin valokuvauksellinen. Nämä komeat saksalaisveneet olivat jo lähteneet huhtikuussa merelle, ja kelluivat kauniisti keskeneräisessä, rouheassa satamassa. Tämä on lempikuviani - rosoisuutta ja kauneutta sopivasti.

Raukkaudenlukkoja kauniissa sillassa Gdanskissa. Monta tarinaa olisi näillä lukoilla varmasti  kerrottavanaan. No, oma lukko jäi sinne kiinnittämättä.

 Siispä Gdanskiin  pitää joskus palata :)

Meripihkaa! Gdansk on meripihkapääkaupunki. Keltaista on meripihka,

 sopii niin hyvin pääsiäiseen.

Ja ruokaa riitti joka makuun - kotitekoisista padoista gourmet-annoksiin.

 Muuten... mämmiä ei kaupungistä löytynyt :) 

Tässä pieni pääsiäismuisteluni ja -maisteluni vuoden takaa. Iloista pääsiäistä kaikille!

*Tuulia

Kukkivat sillat

Turussa on kaunis, "kukkiva" Teatterisilta, joka ylittää Kaupunginteatterin kulmalta Aurajoen. Tästä kevyen liikenteen sillasta on tullut kuvaajien mekka, joskin myös kävelijöitten ja pyöräilijöitten! Nykyään varma kevään merkki Turussa on se, kun Teatterisilta kukitetaan sadoilla keltaisilla narsisseilla. On syntynyt uusia perinteitä. Silloin sillalle pysähdytään ja ihaillaan jokilaivoja ja vanhoja ja uudempia rakennuksia joen varrella. Ja kamerat käyvät...

Kun pohdin tälle tarinalle nimeä, niin mieleeni tuli elokuva "Hiljaiset sillat". Sen on tainnut aika moni nähdä. Elokuva sijoittuu Yhdysvaltain Iowaan, maatalousvaltioon. Siinä ovat pääosissa Meryl Streep ja Clint Eastwood. Kaunis ja surullinen rakkaustarina saa hienot puitteet Iowan katetuista silloista.

Iowan katettu silta (kuva netistä)

Kauan sitten sain kuulla useammiltakin tahoilta muistuttavani Meryl Streep'iä. Sorry Meryl, näin väitettiin.  Meillä töissä julkaistiin aikanaan työpaikkalehteä nimeltä "Luuri". Ja talosta etsittiin lehteen henkilöitä, jotka muistuttivat kuuluisuuksia. Lehdessä esiintyivät ainakin Lauren Bacall ja Al Pacino - siis heidän näköisensä henkilöt työporukastamme. Minuakin pyydettiin mukaan, ja minut olisi meikattu, no tietysti - Meryl Streep'iksi. Jostain kumman syystä se hanke kaatui. Ei se minua silloin harmittanut, ujokin olin. Mutta nyt olisi kiva vertailla, olisiko sitä samaa näköä ollut tai ei? :)

Halfpenny Bridge (kuva netistä)

Teatterisillalta ja Hiljaisilta silloilta vielä Halfpenny Bridgelle, Dubliniin. Ha'penny Bridge on kevyen liikenteen silta, joka ylittää kaupungin läpi kulkevan Liffey-joen. Nimestään huolimatta sillan ylittäminen ei maksanut mitään, sen yli kulkeminen ei ollut penninkään arvoista eli se oli ilmaista.

Halfpenny Bridge (kuva netistä)

Silloin aikoinaan kun siellä Irlannin vihreällä saarella asustelin, niin tätä siltaa mielelläni astelin, sillalta oli kiva katsella kaupungin molempia rantoja. Ha'penny Bridge ja Teatterisilta eivät ole samannäköisiä, mutta kuitenkin niissä on jotain samaa tunnelmaa... ehkäpä jotakin vanhanajan siltaromantiikkaa. 

Let's sit down on the bench with me :)) 

** Tuulia 

Ps. Minulle on tullut uusia lukijoita lisää, tervetuloa mukaan Aurora ja Pepita. Toivon, että viihdytte näillä pienillä retkillä.