Turun pääkirjasto muodostuu vuonna 2007 valmistuneesta uudisosasta ja vuonna 1903 valmistuneesta vanhasta kirjastotalosta sekä maaherran kansliarakennuksesta vuodelta 1818.
Portaikon vasemmalla puolella seisoo PAX, Walter Runebergin v.1893 kipsistä veistämä, pintapatinoitu patsas. Patsaan korkeus on 2,64m
Ja hienoista aulan ovista mennään kirjastoon. J. W. Rettig toivottaa tervetulleeksi! Kaunokirjallisuus ja taiteet löytyvät täältä. Yläkerroksessa on musiikkiosasto.
Å
Kellon alla uutistorilla on pitkä rivi pöytiä tietokoneineen, pääsee helposti uutisten maailmaan. Ensimmäisessä kerroksessa on myös lehtisalit ja lukusalit.
Modernit portaat toiseen kerrokseen, sieltä löytyy tietokirjallisuuden osasto, kirjoineen ja lehtineen.
Café Siriukseen pääsee sekä ulko- että sisäkautta. Tässä talossa on sijainnut maaherran kanslia. Vuonna 1818 valmistunut piharakennus muistuttaa poikittaisella asemallaan kaupungin linjauksista ennen vuoden 1827 Turun paloa.
Ja tämäkin kaveri nautti olostaan kirjaston sisäpihallla - Miina Äkkijyrkän hieno peltilehmä.
Turun kaupunginkirjaston vanha päärakennus on ollut lapsuuteni rakkaimpia rakennuksia Turussa.
Turun kirjastotalo rakennettiin aikoinaan kolmantena kirjastotalona Suomessa; omat kirjastotalonsa olivat jo ehtineet saada Helsinki ja Rauma. Kirjaston rakentamiseen ei tarvinnut käyttää verorahoja, sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Samassa suvussa rakennus suunniteltiinkin, Rettigin vävypoika K. A. Wrede piirsi talon. Rakennuksen esikuvana on ollut Tukholman ritarihuone. Komea kirjasto valmistui vuonna 1903.
Kun astuu pääovesta sisään, tullaan aulaan, josta symmetrinen, kaunis portaikko aukeaa silmien eteen.
Oikeanpuoleisten portaitten puolivälissä on ovi, jonka takana oli lapsuudessani satuhuone, siellä luettiin satuja ja tarinoita lapsille. Jo ennen kuin osasin lukea, olin ahkera kirjastonkäyttäjä, hievahtamatta istuin kuuntelemassa satujen ihmeellistä maailmaa. Muistan vielä tänäkin päivänä, kuinka jännittävä ja hurja oli tarina "Kolmesta iloisesta rosvosta".
Tunnelmallista kirjastosalia on hankala "vangita" kuvaan, sali on niin iso ja korkea.
Kun kirjat on lainattu, ja astuu pääovesta ulos, niin tuntuu, kuin olisi aukiolla Italiassa. Tämä kaunis aukio on kesällä vilkas kohtaamispaikka ulkoilmaravintoloineen ja aurinkovarjoineen. Hieno suihkukaivo on tähän vuodenaikaan peitetty, mutta keväällä leijonakin herää henkiin. Leijona symboloi Suomen kansaa, ja patsaan ympärillä olevat merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä historiasta.
Suihkukaivon ovat suunnitelleet arkkitehti Armas Lindgren ja kuvanveistäjä Gunnar Finne.
G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto luovutti v. 1924 suihkukaivon Turun kaupunkikuvan koristajaksi.
Ja kierros jatkuu uuteen kirjastorakennukseen. Toki uuteen rakennukseen pääsee sisäkauttakin, mutta kävin kuvaamassa samantien uuden talon.
Moderni kirjastorakennus - lasia ja betonia - valmistui vuonna 2007, pääsuunnittelijana oli arkkitehti Asmo Jaaksi. Tontista käytiin vuosikausia aikamoista "kädenvääntöä" turkulaiseen tapaan, mutta tässä nyt uusi ja uljas kirjasto seisoo Linnankadulla. Ja mielestäni yllättävän hyvin kytkeytyvät yhteen vanha ja uusi "maailma".
Ja ovesta sisään! Tässä kohtaa on hyvä kertoa, että Turun pääkirjasto on Suomen vilkkain kirjasto.
Minulle ei ole vielä ehtinyt kehittyä samaa tunnesidettä tähän uuteen osaan kuin vanhaan osaan, mutta tutustutaan...
Vastaanotto / reception sijaitsee heti ovesta tultaessa oikealla. Siellä kirjastonhoitajat neuvovat asiakkaita.
Tässä kirjastorakennuksessa sijaitsevat tietokirjallisuus- ja lehtiosastot sekä lasten ja nuorten osasto.
Lastenosasto on hauska, luettavaa ja tekemistä riittää. Vaan sitä satuhuonetta ei täältä löydy.
ÅModernit portaat toiseen kerrokseen, sieltä löytyy tietokirjallisuuden osasto, kirjoineen ja lehtineen.
Vielä haluan kurkata kirjastokompleksin sisäpihalle.
Kaunis keltainen rakennus on vanha maaherran asuintalo. Seinässä olevassa laatassa kerrotaan, että vuonna 1812 elokuussa keisari Aleksanteri l ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana kävivät neuvotteluja tässä talossa.
Café Siriukseen pääsee sekä ulko- että sisäkautta. Tässä talossa on sijainnut maaherran kanslia. Vuonna 1818 valmistunut piharakennus muistuttaa poikittaisella asemallaan kaupungin linjauksista ennen vuoden 1827 Turun paloa.
Ja tämäkin kaveri nautti olostaan kirjaston sisäpihallla - Miina Äkkijyrkän hieno peltilehmä.
Ihana, upea pääkirjasto on meillä Turussa - täältä löytyy historian havinaa ja modernia, uutta aikaa!
Lukemisiin!
8 kommenttia:
Olipa ihana tuo kirjasto, todella kaunis! Onneksi meillä suomessa ymmärretään säilyttää näitä historiallisia paikkoja. Uusi puoli oli moderni, mutta kanis omalla tavallaan sekin. Tuo aukio oli todella kuin italista =). Turkuun pitää kyllä joskus tulla kuvailemaan, löytyy monia ihania paikkoja. Kiitos Tuulia tästä touneesta =)
Kiitos Katinka kommentistasi! Ja tervetuloa jossakin vaiheessa Turkuun! Voitaisiin vaikka yrittää treffata kahvikupposen äärellä :)
Uusi yritys kommentin lähettämisessä Tuulialle. Olen samaa mieltä kuin aikaisemmassakin, että Turku ihastuttaa ja nyt sain vierailla upeassa kirjastossa näyttävien kuvien myötä.Kiitoksia käynnistä.
Kiitos Stadin Friidu! Tuo oli oodini rakkaalle kirjastolleni :)
Kauniita kuvia tutusta paikasta, kiitos näistä!
En yhtään ihmettele olet ollut vaikuttunut rakennuksesta jo lapsena, muistan vielä hyvin ihastuneen hämmästykseni kun itse ensi kerran astuin vanhan puolen ovista sisään ja rotundaan nuorena opiskelijana joskun 80-luvun alussa. Ja nythän paikka on entistä ehompi, valoisampi ja kunnostettu alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen.
Kiitos Erja vielä tiedoista. Kun esittelen vieraille Turkua, niin kirjasto on aina listallani. Ja mikäs on esitellessä!
Kuvasin tätä ihanaa kirjastoa ulkoapäin, ja saatoin jo siitä päätellä, että sisältäkin se on kaunis. Mutta että näin kaunis. Rakastan näitä vanhoja, koristeellisia portaikkoja. Täytyy joskus piipahtaa sisällä asti.
Hei Nonna! Kurkkaa tosiaan talon sisälle, kun taas tulet Turkuun. Talossa on hyvä henki :)
Lähetä kommentti