Translate

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Ruissalon poluilla

.
Tervehdys kaikille!

On tullut paussia pidettyä blogitarinoissa, vaan nyt taas on kirjoittamisen aika.
Maaliskuun alussa luultiin jo kevään tulleen. Niin luulivat monet pikkulinnutkin. Töyhtöhyyppiäkin tuli jo sadoittain tänne pohjolaan. Vaan nyt on lintujen muutto pysähtynyt. Ja saatiin aikamoinen lumipyry tuossa parina päivänä tänne Turun kulmille. Viikonlopuksi kuitenkin odotellaan aurinkoisempia kelejä.

Maaliskuu on pysäyttänyt minut miettimään monenmoisia asioita. Olen muistellut 15 vuotta sitten kuollutta hyvää ystävääni, joka olisi täyttänyt pyöreitä vuosia tänä vuonna. Aina sanotaan, että mies ja nainen eivät voi olla vain ystäviä. Se ei pidä paikkaansa. Tuo mies oli  ystäväni ja ystävistä parhain. Olen valtavan kiitollinen, että hänen vaimonsa ja molemmat tyttärensä ovat jatkaneet ystävyyttämme ja ovat elämässäni tiiviisti mukana, vaikka asuvatkin eri maassa, Espanjassa. Viestejä kulkee tiheään välillämme. Kiitos tämän päivän tietoliikenneyhteyksien.

Tässä kuussa tuli myös kuluneeksi kymmenen vuotta Konginkankaan suuronnettomuudesta. Minun nuori, ihana ystäväni Sini oli mukana tuossa turmabussissa, joka törmäsi rekkaan.Siinä katkesi 23 nuoren ihmisen elämä ja 14 jäi eloon vammautuneina. Noora oli yksi eloonjääneistä. Hän sai aivovamman. Se murskasi nuoren Sinin unelmat tulevaisuudesta. Elämä ei enää jatkunut suunnitelmien mukaan. Siniä odotti pitkä kuntoutuminen, eikä paluuta entiseen ollut. Suunnitellut opiskelut saivat jäädä. Vaan elämä kantaa. Tänään Sini on onnellinen vaimo ja kahden lapsen äiti. Ihailen hänen elämänarvojaan, Sini ei valita pienistä eikä tunne katkeruutta tapahtuneesta. Hän on kiitollinen, että jäi henkiin ja elää kuitenkin unelmaansa, vammojensa ehdolla. 

Kävellessä on hyvä pohtia asioita, ja Ruissalo on kävelylenkkieni suosikkikohteita. Aina kun on vähän enemmän aikaa, suuntaan Ruissalon poluille.








Ruissalossa on meri, tammimetsät, hieno luonto... ja valokuvaukselliset pitsihuvilat.
Näitä huviloita pitää joskus kuvata. 

Hyvää, keväistä viikonloppua kaikille! Carpe diem! 

** Tuulia










28 kommenttia:

Kristiina K kirjoitti...

Niin tuttuja polkuja! Tuolla ulkoilimme usein koiran kanssa kun vielä asuimme Turussa. Nyt ei ole koiraakaan enää.
Liikuttava on kertomasi Nooran tarina. Ihanaa, että kuulostaa kuitenkin siltä, että hän on hyvin pärjännyt elämässään onnettomuuden jälkeen!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Todella harvoin tulee Ruissalossa käytyä...lähinnä kesäisin.
Ystäväsi elä tuntuu olevan onnellista...!

Teija Hakula kirjoitti...

Ihanaa, kun olet taas takaisin blogikuvioissa! Olenkin jo kaivannut upeita kuviasi ja mielenkiintoisia tarinoita niiden takana.
Elämän lanka on niin hauras. Sen jouduin kokemaan minäkin muutama viikko sitten, kun 36-vuotias työkaverin menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen. Äitiä kaipaamaan jäi kolme pientä lasta ja puoliso sekä joukko ystäviä, työkavereita ja sukulaisia. Ikävä on suunnaton!

Hienoa, kun karmean onnettomuuden uhriksi joutunut ystäväsi on saanut elämän syrjässä kiinni. Kaikkea hyvää hänelle!

Ja rentouttavaa viikonloppua sinulle Tuulia!

ritva kirjoitti...

Kauniita kuvia Ruissalosta,muutaman kerran olen siellä käynyt.Hyvää viikonloppua.♥

Ansku kirjoitti...

Tosi kiva kun olet taas kuvioissa mukana! :) Kauniit ovat lenkkipolkusi ja koskettavan tarinan kerroit ystävästäsi Noorasta ♥ Lämpöä ja valoa viikonloppuusi Tuulia!

Stadin Friidu kirjoitti...

Tuulia.Korutonta ja lämminhenkistä tarinointia ystävästäsi, jonka menetit ja toisesta, joka selvisi takaisin elämään.

Turkulaiset, olkaatten ylpeitä Ruissalosta.

Elisabet kirjoitti...

Ihana Ruissalo. Taidankin suunnata sinne joku päivä, kun tuli mieleen taas näistä kuvista. Hyvää viikonloppua! :)

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Krisse kauniista kommentistasi. Nooralla on tällä hetkellä elämässä kaikki hyvin. Ja Ruissalon polut ovat niin kiehtovia!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Irmastiina! Kesällä Ruissalo on kukoistuksessaan, mutta näin keväällä, kun puitten lehdet eivät vielä peitä luontoa, näkee erilaisia asioita. Ja Noora elää nyt onnellista elämää.

Tuula's life kirjoitti...

Ihanainen Teija! Kiva palata taas blogimaailmaan ja kiitos kivasta 'tervetulotoivotuksesta'. Elämä on arvaamatonta. Surullinen tapahtuma tuo työtoverisi kuolema. Perheellä siitä toipuminen vie kauan aikaa. Ikävä tulee säilymään aina, se vain muuttaa muotoaan.
Aurinkoa viikonloppuusi :)

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Ritva! Ruissalo on vain niin Ruissalo! Upea paikka! Aurinkoa viikonloppuusi!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Ansku! Onpa täällä lämmin tunnelma! Kiitos kauniista sanoistasi, lenkkipoluilla on hyvä pohtia elämää ja kauniit maisemat rauhoittavat. Aurinkoa viikonloppuusi!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Stadin Friidu, sinä sanojen taitaja! Ruissalo on hieno paikka! Hyvä että se on jätetty kaupunkilaisille 'puistoksi', eikä sinne ole rakennettu uusia asuintaloja. Vanhat pitsihuvilat kuuluvat kyllä alueen maisemaan. Aurinkoa viikonloppuusi! PS. Lämpimät terveiset taiteilija Aulilta, kirjoittelen niistä blogiisi. Hyvää viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Elisabet! Ruissaloon kannattaa suunnata, on se niin mukava paikka. Ja Honkapirtin munkit ovat vertaansa vailla. Aurinkoa viikonloppuusi!

arleena kirjoitti...

Voi kuinka Ruissalon metsät ja rannat muistuivat mieleeni, niillä retkeiltiin usein varsinkin kesällä.
Siellä on kaunista ja levollista.
Mukavaa viikonloppua.

Katinka kirjoitti...

Ihana postaus ja ihania kuvia. Minusta on myös mukava välillä muistella edesmenneitä hyviä ystäviä. Syöpä vei tyttäreni kummitädin reilut kuusi vuotta sitten vain 37 vuotiaana. Ihana lämmin ihminen, miksi hänen piti lähteä, sitä en ymmärrä vieläkään. Vaan niin se elämä menee, kaikkea ei aina voi ymmärtää. Mutta onneksi on hyvät muistot =). Aurinkoista viikonloppua sinulle! Ja kivaa että olet jälleen takaisin <3!

Sussi kirjoitti...

Ruissalo on minun suosikkipaikkani:)

Koskettava postaus

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Arleena! Ruissalo on loistava retkeilykohde. Siellä myös sielu lepää. Aurinkoa viikonloppuusi!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Katinka-kulta! Elämä kutoo ihan omia kuvioitaan, ja on välillä niin arvaamaton.
Ja valokuvaamiselle annoin pikkusormen, se vei koko käden. Lienee tuttu juttu sinulle:)) Aurinkoa ja iloa viikonloppuusi.

Tuula's life kirjoitti...

Kaunis kiitos, Sussi! ! Ruissalo on ihastuttava paikka! Se vangitsee - siis positiivisesti :)) Siellä jotenkin mieli puhdistuu.

Marja kirjoitti...

Niin lämpimästi kerrot ihmisistäsi!

Tuula's life kirjoitti...

Kaunis kiitos, Marja! Onpa nätisti sanottu. Aurinkoa ja iloa kevätpäiviisi!

Leena Lumi kirjoitti...

Mielettömän kaunista!

Kaunista viikonloppua, mukavaa ensi viikkoa!

Anne kirjoitti...

Ihania kuvia ja ihania sanoja !

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Leena! Ruissalo lumoaa! Mukavaa viikkoa!

Tuula's life kirjoitti...

Kaunis kiitos, Anne! Mukavaa viikkoa!

Leena Lumi kirjoitti...

PS. Tuollainen vaaleanpunainen huvila samanvärisellä uimahuoneella olisi paratiisi!

Tuula's life kirjoitti...

Leena, taidat olla romantikko :)