Translate

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Ystävällinen Helsingholm



Helsingholm tuo hymyn huulilleni, kun ajattelen tuota kaunista saarta. Nyt elokuussa se oli pienen saaristokierroksemme yksi kohde ja yövyimme siellä kaksi yötä.



Helsingholmissa niinkuin otsikkokin kertoo, on ystävällinen ja viihtyisä tunnelma. Rantautuessa satamasta löytyy aina vastaanottajia, ja niin sitä samantien on jo tutustunut muuhun veneilijäväkeen.   Ja kaikki tervehtivät toisiaan. Kuuluukohan se saaren kirjoittamattomiin sääntöihin? 
Keskikesällä laiturit täyttyvät aamupäivällä veneistä, joten aikaisin pitää satamaan ehtiä. Nyt olimme liikkeellä elokuun puolivälin jälkeen, ja satama tuli iltapäivällä täyteen; koulut kun olivat jo alkaneet ja lapsiperheet tämän vuoksi mantereella. 




Yksi mukavimmista vastaanottajista on tämä "satamavahti", ystävällinen tiikerikissa. Kissan lempipaikka on iso laituri, laiturilta on hyvä tarkkailla sataman elämää ja saada rapsutuksia vierailijoilta; niistä kissa tykkää. Tämä satamavahti tulee hyvin toimeen koirienkin kanssa. Naapuriveneen koiranomistaja pohti asiaa näin: tiikerikissa tietää olevansa sataman valtias ja kuningas omalla reviirillään, joten se hienosti suvaitsee kaikkia vieraita niin meitä ihmisiä kuin eläimiäkin. Saaressa on myös kaksi muuta kissaa, mutta ne eivät ole tiikerikissan veroisia persoonallisuuksia. 









Kun tulemmme saareen, niin katseeni ensimmäiseksi tähyilee laguunin hiekkarannalle... näkyisiköhän siellä Reibas Skäriman'ia? Reibas on saaren valkoinen albiinohevonen, joka käyskentelee saarella vapaana. Ei näkynyt rannalla, joten nyt on pakko laittaa uusintaesitykseen lempikuvani parin vuoden takaa (laatu vain ei ole kovin hyvä näissä). Kuvissa  Reibas nauttii iltapäivän viileydestä jo varjoon jääneellä hiekkarannalla. 




Mutta kyllä minä Reibas Skärimanin tapasin, en tosin noin idyllisissä maisemissa. 


Reibas on Eestistä noin 10 vuotta sitten saarelle tuotu hevonen. Se on harvinainen albiinohevonen sinisine silmineen.  Punaisen tiikerikissan ohella Reibas on ihastuttava persoona. Reibaksella saavat ratsastaa saaren pikkuvieraat. Vauhti ei ole hurjaa. Reibas kun tykkää vedestä, niin toisinaan pikkuvieraat istuvat selässä, kun Reibas käy meressä vilvoittelemassa. Reibas osaa avata aitojen hakoja ja kurkkii saaren isäntäparin talon ikkunoista. Toisinaan se nukkuu talon kuistin edessä. Ja saunan eteisessäkin on Reibas tavattu; yksi rouva  naureskeli, että vain ritari puuttui, kun hän valkoisen hevosen saunan eteisessä kohtasi.

Helsingholmin hiekkapohjaisessa laguunissa on valtavasti tukkakoskeloita, ne sukeltelevat sieltä pikkukaloja. Niitä on hauska seurata, sillä ne ovat rohkeita ja sukeltelevat ihan veneitten vieressä. 






Ja kuvat kertokoon saaren kauniista luonnosta.









Näihin kuviin ja tunnelmiin. Högsårassa viihtyvät kaikki. Ja tästä tuli kuin vahingossa eläintarina.

Elokuu lähestyy loppuaan. Kauniita loppukuun päiviä! 

** Tuulia 


Ps. Mitä tietokonetta te käytätte, kun päivitätte reissuillanne blogia? 
Vene-elämässä kun iPhone ja iPad eivät ole kaikkein näppärimpiä blogin kirjoittamiseen, eikä tekstin ja kuvien muokkaaminen ruutuun oikein onnistu noilla. Satamissa olisi joskus kiva päivittää illalla päivän kuulumisia, sillä yhteydet toimivat yllättävän hyvin saaristossa. Useissa paikoissa on 4G-yhteyskin ja 3G-yhteys pelittää hyvin. 

24 kommenttia:

ritva kirjoitti...

Kauniilta näyttää. Hyvää viikonloppua:)

Teija Hakula kirjoitti...

Hurmaava maalaismiljöö tuolla Helsingholmin saaressa!
Olisi ihana tehdä sinne veneretki, ehkä ensi kesänä
sitten. Onko saaressa ravintolapalveluita tai kahvilaa?

Vapaana vaeltava hevonen on kyllä varmasti hätkähdyttävä
näky, kuin suoraan satukirjasta. Ja suloinen on satamakissakin,
kyllä sillä riittää varmasti rapsuttajia.

Upeaa muinaistulien viikonloppua ystäväni!

Kristiina K kirjoitti...

Ihanalta näyttää veneilykohteenne. Kyllä tuolla viihtyisi pidempäänkin.
Puhelimella en ole koskaan edes yrittänyt tehdä postausta, mutta kun olimme Thaimaassa tein postauksia tabletilla. Muuten se sujui hyvin, mutta kuvien esille saamisessa piti tehdä sen seitsemät kommerverkit ennen kuin se onnistui. Itse en olisi sitä osannut, mutta mieheni teki sen jotenkin; älä kysy miten!
Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Kaunis kiitos Ritva! Helsingholm on viehättävä paikka kauniine maisemineen. Ja samoin sinulle - mukavaa viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Minulle tulee saaresta mieleen televisiosarja - Saariston lapset :)
Saarta pitää Anderssonin pariskunta ja siellä on puoti, josta voi ostaa juuri savustettua kalaa sekä leivonnaisia ja sämpylöitä ja kahvia myös. Jos saarella yöpyy, niin aamuksi voi tilata juuri paistettuja sämpylöitä. Ja sauna (upealla näköalalla) on vuokrattavissa.
Kiitos niin kivasta kommentista.
Kiitos ystäväni - upeita muinaistulia myös!

Tuula's life kirjoitti...

Helsingholm on valloittava saari. Tajusin nyt vasta, että se muistuttaa Saariston lapset - sarjan saarta.
Minä olen muutaman postauksen tehnyt iPadilla ja iPhonella, mutta nyt tuntuu, että helpommaksi pitää bloggaus tehdä. Varsinkin tämä kesä on ollut hankala, kun mökkirempan takia olemme asuneet paljon veneessä.
Kiitos kivasta kommentista ja ihanaa muinaistulien viikonloppua!

Marjatta kirjoitti...

On helppo aistia Helsingholmin saaren ystävällinen ja viihtyisä tunnelma, samoin saariston rauha ja levollisuus.

Olette onnekkaita, kun saatte kokea kaiken tuon ja vielä suloiset eläimetkin. Onnekkaita lienemme mekin, kun jälleen olemme mökkeilemässä täällä tutulla mökillä. Loppukesän päiviä, välillä paistaa ja välillä pilveilee. Luonto on hiljainen, laulajat ovat lähteneet. Lauantaina on täysikuu!

Upeita purjehduspäiviä sinulle ja kapteenille, niitä on vielä jäljellä, vaikka pian onkin syyskuu!

Sussi kirjoitti...

kaunis paikka ja ihanan persoonallisia kavereita siellä:)

Rva Kepponen kirjoitti...

Onpa kaunis paikka ja nuo eläimet tekevät siitä myös varsin persoonallisen.

Sara S. kirjoitti...

Upeita kuvia ja niin kauniin näköinen paikka !

CurryKaneli kirjoitti...

Onpa kaunis paikka. Noissa kuvissa on todella ihan fiilis.

Pia / paiqo kirjoitti...

Ihana postaus! Niin idyllinen saari ja kaiken kruunaa vapaana kulkeva albiinohevonen :) Ihastuttavaa!

Marru kirjoitti...

Wau... todella ihanat kuvat upeasta paikasta ja nuo eläimet ♡ täällä mä ihan huokailen postausta lukiessa ja kuvia ihastellessa!
- Oikein mukavaa viikonloppua ♡

Tiia Koivusalo kirjoitti...

Tuulia mahtava postaus ja tuo heppa! <3 Tämä koko postaus oli aivan kuin sadusta, niin mukavaa täälläa aamukahvin äärellä, kuunnella sateen ropinaa ja lukaista tämä. <3 Upeaa viikonloppua <3

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Marjatta niin kivasta vastauksestasi.
Helsingholm on kyllä ihan oikeasti onnela :)

Mökkeilykin on kivaa, kun aurinko hymyilee ja ei ole kiire minnekään. Meillä on mökkiremppa "syönyt" tuota nautintoa.

Kauniita loppukesän päiviä, vaikka nyt sadetta saadaankin. Kiitos ystäväiseni!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Sussi! Saari on kaunis, mutta kyllä nuo mainiot eläimet tuovat siihen sen saaren hengen. Tämä on monen lapsiperheen suosikkisaari, enkä ihmettele.
Hyvää viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos rva Kepponen! Saari on monen purjehtijaperheen suosikki, siellä riittää lapsilla katsomista ja kummastelemista. Saarella on vielä lampaita ja kanejakin. Ja viihtyvät siellä isommatkin.
Mukavaa viikonloppua, elokuun viimeistä!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Sara! Helsingholm on kaikkinensa varsin valokuvauksellinen saari, kalastajatiloineen, laguuneineen, eläimineen. Siellä on mukava kulkea kamera kädessä jos muutenkin.
Ihanaa viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos CurryKaneli! Kiva, jos sain välittymään saaren fiiliksen. Siellä viihtyy. Ja niinkuin kirjoitinkin, ihmiset kulkevat siellä hymyssä suin. Ja ensikertaa saarelle tulleet aina kysyvät: "Oletteko jo nähneet sen mainion valkoisen hevosen?"
Hyvien fiiliksien saari!
Kiitos CK ja ihanaa viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Pia! Kyllä tuo albiinohevonen kantaa saaren kirkkainta kruunua! Unohdinkin kertoa, että siellä oli jonkun venekerhon treffit ja miehet pelasivat mölkkyä. Pelikentälle riensi myös Reibas, keskelle pelin tuoksinaa. Peli jäi siihen, mutta se ei pelaajia haitannut. Kaikki silittelivät hevosta.
Ihanaa viikonloppua!

Tuula's life kirjoitti...

Oi, kiitos Marru! Helsingholm valloittaa. Ja Reibas Skäriman keräilee ihailijoita. Tässä saaressa on kyllä niin oma, ainutlaatuinen tunnelmansa. Saaren ystävällisestä omistajapariskunnastakin saisi oman tarinansa... ehkäpä joskus.
Mukavaa viikonloppua myös!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Tiia ihanainen! Televisiosta on melkein joka kesä tullut sarja - Saariston lapsia. Se on tehty Ruotsissa, mutta yhtä hyvin sarja voisi olla tehty Helsingholmin saarella. Tunnelma on niin samanlainen.
Tuo valkoinen heppa tekee saaresta satumaisen. Ja mikä ettei tiikerikissakin :) Ja maisemat myös.
Ihanaa viikonloppua <3

Lady of The Mess kirjoitti...

Voi mitä kuvia - kiitos saariretkestä maisemineen, kissoineen ja Reibaksineen.
Voisin lähteä tältä istumalta tuonne!
Upeaa viikonloppua sinulle!

Tuula's life kirjoitti...

Kiitos Lady kivasta kommentista. Helsingholm on niin mainio paikka kaikkine eläimineen. Siellä on hyvä olla. Tämän päivän maailmanmeno unohtuu siellä.
Upeaa viikonloppua sinulle myös <3