Translate

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Ocean Spirit avajaiset




Olin tänään mukavissa avajaisissa Aurajoen rannassa, kun Ocean Spirit'in myymälä muutti avarampiin, valoisiin tiloihin Myllysillan kupeeseen. Ocean Spirit on merihenkinen sisustus- ja lahjatavaramyymälä, jossa on myös ihastuttavia merihenkisiä vaatteita lapsille ja aikuisille. Ja nettikauppakin löytyy. Kerron tarinan lopussa yhteystiedot.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa... 
                                

Tämän viehättävän "meripuodin" pitäjä on hyvin tuotteet tunteva, ystävällinen Arja Kunnasluoto-Gustafsson, joka tarvittaessa tilaa tuotteen, jos hyllystä ei löydy. 


Astioitten valtakuntaa, ihana nurkkaus. Kauniita, toimivia astioita veneeseen, miksei muuallekin.


Arja ei välitä poseeramisesta, mutta on sitäkin parempi asiakaspalvelija. 


Lasisia verkonkohoja. Minulla on näitä kotona ikkunassa koristeina.



                                       

Merihenkiset lastenvaatteet ovat vertaansa vailla, ne ovat varsinaisia klassikkoja. Nämä suloiset merityttö ja meripoika ovat Ocean Spiritin omasta julkaisusta. En malttanut olla kuvaa tänne laittamatta. 




Näitä paitoja ja takkeja kelpaa käyttää niin mantereella kuin merelläkin. 
                          

                                

                                



Majakat ovat kiehtovia. Ja niitä monien keräämiä majakkamukejakin on täällä. Minulla on tapana ostaa muki, kun olen käynyt majakassa vierailemassa. Mukava matkamuisto. Keräämistä riittää


Täältä niitä löytyy, kartta-aiheisia tarjottimia, lautasliinoja ja kynttilöitä. 


Meriaiheisia lakanoita, tyynyliinoja, torkkupeittoja... näiden alle kun pujahtaa, niin merellä kuvittelee olevansa. Ocean Spirit'issä voi muutenkin laittaa silmät kiinni, kuunnella meren pauhua ja lintujen ääniä ja haistaa tervantuoksun. Ihan kuin olisi saaristossa kesäpäivänä. 



                                        
Vaan kello käy... upeita venekelloja, ilmapuntareita ja erilaisia metallisia sekä kuparisia lahja- ja koriste-esineitä... Näitä pitääkin sitten tutkailla toisessa tarinassa. 


Ja veneilykavereitakin tapasin liikkeessä, ihanan, iloisen Wikin! Toistan Wikin sanat: "Tämä on onnellisten ostosten osoite." 
Tässä osoite: Ocean Spirit, Linnankatu 37b, 20100 Turku  /  www.oceanspirit.fi 
                       
                                     
Tähän kuvaan on kiva lopettaa. Niinkuin Alfred Hitchcock filmeihinsä - minäkin ujutin itseni yhteen pikkukuvaan :)

                                      

lauantai 26. lokakuuta 2013

Haaste Katinkalta


Tartuin haasteeseen, jonka sain Katinkalta. Katinka kirjoittaa blogia - Haaveena hyvä kuva. Kyseinen blogi löytyy suosikeistani. 

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiviesi kuulumisista. Liitä myös kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos ne tuntuvat sinusta mukavilta?
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.
5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.

                                

Kuvassa maisemia merimatkalta Rymättylästä pikkusaarellemme. 

Viime viikkoina on ollut näitä  "kesäsaaristolaisen" syyshommia. Vene on nostettu telakalle, venettä on siivottu, roudattu istuinpatjat talvisäilöön ja vaihdettu öljyt yms. Merimökki on myös saatettu talvikuntoon... monenmoisine askareineen. Ja laiturinramppi nostettu ylös, nyt eivät jäät pääse sitä rikkomaan. 


 Tässä kuvassa hyvästelen "auringonlaskunkallioni" tältä kesältä.  Monta värikästä auringonlaskua olen täältä kuvannut. 

1. Elämäsi tähän asti hienoin kokemus
Ehkä yksi hienoin ja ikimuistoisin kokemus elämässäni on ollut asua Irlannissa - satujen ja tarinoitten vihreällä saarella. Löysin sieltä ystäviä, jotka kulkevat yhä elämässäni mukana. 

2. Millaisia postauksia tykkäät lukea blogeista? 
Luen hyvin erilaisia blogeja. Eniten luen ulkosuomalaisten blogeja, on kiva seurata suomalaisten arkea maailmalla. Veneilyblogit kiinnostavat myös, sekä ruoka-, kirja- ja askartelublogit. Seuraan myös blogeja, joissa ei ole kuvia, nautin hyvistä teksteistä. 

3. Kesän 2013 kaunein muistosi. 
Tämä on aika hankala kysymys, kesään mahtuu paljon kauniita muistoja saaristosta. Yksi kauneimmista ja elävimmistä muistoistani liittyy Helsingholmin saareen - siellä asustaa mainio, sinisilmäinen albiinohevonen Reibas Skäriman. 


Reibas Skäriman kulkee vapaana Helsingholmin saarella. Se on kiltti, ihmisystävällinen ja peloton hevonen. Tässä Reibas lepää saaren hiekkarannalla varjossa kuumalta auringolta. 

4. Paras lapsuusajan muisto? 
Muistan kirkkaasti ensimmäisen ulkomaanmatkani vanhempieni kanssa. Se oli matka Turusta Tukholmaan komealla laivalla, jonka nimi oli M/S Skandia. Tukholma oli hieno ja erilainen kaupunki, jossa oli kuninkaanlinna, ja näimme jopa vahtien vaihdon. Jo merimatka oli ikimuistoinen kaikkine karkkeineen. Minä oli silloin kymmenvuotias. 


Postikortti netistä. 

5. Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi? 
Kesällä vapaa-aika kuluu saaristossa ja merellä. Kirjat, ystävät, valokuvaaminen, sauvakävely ja nykyään myös blogin kirjoittelu - siinäpä ne tärkeimmät aktiviteetit.

6. Suurin vielä toteutumaton haaveesi?
Amerikanmatka ja New York :) 

7. Lemppariruokasi - Kun ruoka on hyvää, niin se on hyvää. Kalaruuat  kuuluvat Top10:een. 

8.  Mitä värejä suosit sisustuksessa ja vaatteissasi? 
Minä olen mustavalkoinen tyyppi. Mutta vain sisustuksessa ja omissa vaatteissani :)

9. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? 
Rankan kirjan nimeltä "Miehittäjän morsiamet" - rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa. Kirjan on kirjoittanut Pauliina Salminen, joka on pääkirjoitustoimittajana Keskisuomalaisessa. 

10. Minkä teatterin esityksen / elokuvan olet nähnyt viimeksi? 
The Great Gatsby - Kultahattu. Muistelin kaiholla Mia Farrow'ta Daisyna. 

11. Paras tapa viettää viikonloppua? 
Kesällä saaristossa, mökillä tai veneillen. Talvella kotona tai ystävien luona - kera hyvän ruuan ja juoman ja seuran. 

12. Unelmiesi asuinpaikka? 
Kesällä melkein asunkin siellä - saaristo. 


Tähän loppuun sopii hyvin kuva auringonlaskusta jo edellämainitsemaltani kalliolta. 



Seuraavat bloggaajat haastan: 
Kirsi / pienipalauppsalaa-blogi
Saara / valkeaavaniljaa-blogi 
Hanna / s/y Hannan tarinoita maalta ja mereltä

lauantai 19. lokakuuta 2013

Perunaa ja nälänhätää

Aion matkustaa joulukuussa maistelemaan ryppyperunoita - papas arrugadas - Kanariansaarille, kerron niistä makunautinnoista sitten aikanaan.

Tässä muunlaisia perunamaistiaisia.

                                

Olen joskus ajatellut listata Suomen ja Irlannin yhteisiä piirteitä. Tässä yksi niistä: peruna. Perunaa voidaan pitää kummassakin maassa melkein kansallisruokana. Arkena molemmissa maissa tarjotaan konstailematta perunoita kuorineen kulhosta jokaisen itse kuorittavaksi. Ja perunasta tehdään vaikka mitä - keittoja, patoja, laatikoita, muhennoksia... Kuuluisin irlantilaisruoka on Irish Stew, irlantilaismuhennos, joka muistuttaa suomalaista lihakeittoa, paitsi että liha siinä on lampaanlihaa.


Peruna kulkeutui jo 1500-luvulla Irlantiin, jossa siitä tuli nopeasti pääasiallinen viljelyskasvi. Ja Suomeen 1700-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla peruna ohitti ravintokasvina nauriin Suomessa. Mikä mainio ravinnonlisä peruna olikaan varsinkin meillä, kun kasvisravinnosta oli pulaa talvi- ja kevätkuukausina. Perunalla ehkäistiin jopa keripukkia entisinä aikoina. 



Irlantia koetteli 1845-1849 ankara nälänhätä, kun perunoihin levisi Pohjois-Amerikasta perunarutto. Irlannissa tuhoutui vuonna 1845 puolet perunasadosta ja seuraavana vuonna tuho oli vieläkin suurempi.  Ruokavaliosta oli tuolloin 70% perunaa. Miljoona ihmistä kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Kaksi miljoonaa ihmistä lähti ulkomaille nälkää pakoon - Englantiin, USA:han, Australiaan ja muihin maihin. Irlannin väestö väheni 8 miljoonasta viiteen miljoonaan. Irlanti ei ole vieläkään toipunut väestökadosta, irlantilaisia on nykyään noin viisi miljoonaa. 


Nälänhädän muistopatsaita Dublinissa (kuva internetistä)

Suomessa oli suuret nälkävuodet 1867-1868. Kesät olivat sateisia, ja perunat sekä juurekset mätänivät peltoihin. Jos mitä säästyi, sen vei kova halla, joka noina vuosina yllätti jo elo-/syyskuussa. Myös kaura ja ohra tulivat itämättömiksi hallan vuoksi. 
Nälkävuosina kuoli Suomessa noin 150'000-200'000 ihmistä.

Nuo Irlannin luvut ovat aivan käsittämättömiä. Ja Suomenkin luvut valtavia. Irlantiin alkoi tulla apua hiljalleen Englannista, valitettavasti vain liian myöhään. Sitä ennen miljoona ihmistä ehti kuolla ja kaksi miljoonaa ihmistä muutti muualle. Kerrotaan myös, että osa maastamuuttajista menehtyi pitkillä laivamatkoilla, he olivat niin heikossa kunnossa. 

Nykyään niin Suomessa kuin Irlannissakin "suoritetaan" jonkinlaista perusperunan hävittämistä. Ranskalaiset perunat ja perunalastut ovat valloittaneet perunankuluttajien suosiota yhä enemmän. Onneksi perunaa kuitenkin riittää... ja jokaiseen makuun.

                               


Peruna, pottu, potaatti... rakkaalla juureksella on monta nimeä. Elias Lönnrot käytti perunasta kaunista nimeä - maapäärynä. Ja nyt ne perunat porisemaan kattilaan... vai maapäärynät. 

torstai 10. lokakuuta 2013

Ihana kirjastoni

Lokakuun 10. päivä vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Mikä ihana syy käydä kirjastossa!
Turun pääkirjasto muodostuu vuonna 2007 valmistuneesta uudisosasta ja vuonna 1903 valmistuneesta vanhasta kirjastotalosta sekä maaherran kansliarakennuksesta vuodelta 1818.


Turun kaupunginkirjaston vanha päärakennus on ollut lapsuuteni rakkaimpia rakennuksia Turussa. 

Turun kirjastotalo rakennettiin aikoinaan kolmantena kirjastotalona Suomessa; omat kirjastotalonsa olivat jo ehtineet saada Helsinki ja Rauma. Kirjaston rakentamiseen ei tarvinnut käyttää verorahoja, sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Samassa suvussa rakennus suunniteltiinkin, Rettigin vävypoika K. A. Wrede piirsi talon. Rakennuksen esikuvana on ollut Tukholman ritarihuone. Komea kirjasto valmistui vuonna 1903. 


Kun astuu pääovesta sisään, tullaan aulaan, josta symmetrinen, kaunis portaikko aukeaa silmien eteen. 
Oikeanpuoleisten portaitten puolivälissä on ovi, jonka takana oli lapsuudessani satuhuone, siellä luettiin satuja ja tarinoita lapsille. Jo ennen kuin osasin lukea, olin ahkera kirjastonkäyttäjä, hievahtamatta istuin kuuntelemassa satujen ihmeellistä maailmaa. Muistan vielä tänäkin päivänä, kuinka jännittävä ja hurja oli tarina "Kolmesta iloisesta rosvosta". 


Portaikon vasemmalla puolella seisoo PAX, Walter Runebergin v.1893 kipsistä veistämä, pintapatinoitu patsas. Patsaan korkeus on 2,64m

                                 
Ja hienoista aulan ovista mennään kirjastoon. J. W. Rettig toivottaa tervetulleeksi!  Kaunokirjallisuus ja taiteet löytyvät täältä. Yläkerroksessa on musiikkiosasto.


Tunnelmallista kirjastosalia on hankala "vangita" kuvaan, sali on niin iso ja korkea. 


Kun kirjat on lainattu, ja astuu pääovesta ulos, niin tuntuu, kuin olisi aukiolla Italiassa. Tämä kaunis aukio on kesällä vilkas kohtaamispaikka ulkoilmaravintoloineen ja aurinkovarjoineen. Hieno suihkukaivo on tähän vuodenaikaan peitetty, mutta keväällä leijonakin herää henkiin. Leijona symboloi Suomen kansaa, ja patsaan ympärillä olevat merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä historiasta.
Suihkukaivon ovat suunnitelleet arkkitehti Armas Lindgren ja kuvanveistäjä Gunnar Finne.
G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto luovutti v. 1924 suihkukaivon Turun kaupunkikuvan koristajaksi.

Ja kierros jatkuu uuteen kirjastorakennukseen. Toki uuteen rakennukseen pääsee sisäkauttakin, mutta kävin kuvaamassa samantien uuden talon.


Moderni kirjastorakennus -  lasia ja betonia - valmistui vuonna 2007, pääsuunnittelijana oli arkkitehti Asmo Jaaksi. Tontista käytiin vuosikausia aikamoista "kädenvääntöä" turkulaiseen tapaan, mutta tässä nyt uusi ja uljas kirjasto seisoo Linnankadulla. Ja mielestäni yllättävän hyvin kytkeytyvät yhteen vanha ja uusi "maailma". 



Ja ovesta sisään! Tässä kohtaa on hyvä kertoa, että Turun pääkirjasto on Suomen vilkkain kirjasto.

Minulle ei ole vielä ehtinyt kehittyä samaa tunnesidettä tähän uuteen osaan kuin vanhaan osaan, mutta tutustutaan...


Vastaanotto / reception sijaitsee heti ovesta tultaessa oikealla. Siellä kirjastonhoitajat neuvovat asiakkaita. 
Tässä kirjastorakennuksessa sijaitsevat tietokirjallisuus- ja lehtiosastot sekä lasten ja nuorten osasto. 


Lastenosasto on hauska, luettavaa ja tekemistä riittää. Vaan sitä satuhuonetta ei täältä löydy. 

Å

Kellon alla uutistorilla on pitkä rivi pöytiä tietokoneineen, pääsee helposti uutisten maailmaan. Ensimmäisessä kerroksessa on myös lehtisalit ja lukusalit.



Modernit portaat toiseen kerrokseen, sieltä löytyy tietokirjallisuuden osasto, kirjoineen ja lehtineen.

Vielä haluan kurkata kirjastokompleksin sisäpihalle. 


Kaunis keltainen rakennus on vanha maaherran asuintalo. Seinässä olevassa laatassa kerrotaan, että vuonna 1812 elokuussa keisari Aleksanteri l ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana kävivät neuvotteluja tässä talossa. 


Café Siriukseen pääsee sekä ulko- että sisäkautta. Tässä talossa on sijainnut maaherran kanslia. Vuonna 1818 valmistunut piharakennus muistuttaa poikittaisella asemallaan kaupungin linjauksista ennen vuoden 1827 Turun paloa.



Ja tämäkin kaveri nautti olostaan kirjaston sisäpihallla - Miina Äkkijyrkän hieno peltilehmä.

Ihana, upea pääkirjasto on meillä Turussa - täältä löytyy historian havinaa ja modernia, uutta aikaa! 
Lukemisiin! 

                                  

lauantai 5. lokakuuta 2013

Merkkien kertomaa

Viime päivinä on blogeissa kiertänyt  haaste: "Listaa käyttämäsi 30 merkkiä". Kuinka ollakaan, minäkin, joka en itseäni varsinaisena merkki-ihmisenä pidä, tupsahdin mukaan tähän leikkiin. Tässä merkillinen listani. 

1. Laukku
Käytän arkilaukkuina käytännöllisiä Marimekon olkalaukkuja. Sopivat moneen menoon. Tuohon isompaan mahtuu paljon tarpeellista ja tarpeetontakin.





2. Lompakko
Buxton näyttää olevan. Toimiva lompakko, siihen mahtuu iso pino erilaisia kortteja.

3. Korut
Aika vähän käytän koruja. Pari vuotta sitten ostin Marbellasta muovisen, mustahopeisen rannekorun. Se on kädessäni, oli sitten arki tai juhla. Aidot korut lojuvat piirongin laatikossa.

4. TV
Samsung

5. Puhelin
Omenasta tykkään. Jo toinen iPhone menossa. Väittäisin, että iPhone on tehty naisen logiikalle. Tätäkin tekstiä sillä näpyttelen.

6. Kengät
Suosin Vagabondia, ne ovat kevyitä ja kauniita kenkiä. Sopivat minulle kuin Tuhkimolle lasikenkä. 

7. Tennarit / vapaa-ajan kengät
Ecco, jalat viihtyvät näissä. Minulla on myös valkoiset vastaavat, ne ovat olleet mainiot purjehduskengät.




8. Farkut
Daily Sports, löysin nämä tänä kesänä. Viihdyn näissä jameksissa. 

9. MP3
Omistan iPodin, olen sen lahjaksi saanut. Vaan ei ole nykyisin käytössä. 

10. Tietokone
HP ja iPad, vai luetaanko iPad mobiililaitteisiin?

11. Meikit
Lumenen meikkivoide, Kanebon puuteri, Maybelline ripsiväri, ja huulipunamerkit vaihtelevat.

12. Kasvovoide
Uskollisimmin on mukana kulkenut Bellavita. Nyt kuitenkin käytän lahjaksi saamaani Joe Blasco'a. Aion myös kokeilla paljon myönteistä julkisuutta saanutta Nivea Cremeä. 



13. Deodorantti
Suosin hajusteettomia deodorantteja. Merkit vaihtelevat.

14. Hammastahna
Pepsodent, Dentalux

15. Shampoo ja hoitoaine
L'Oreal Elvital 2 in 1
Yhden pullon taktiikka. Pitkätukkainenkin selviää nopsaan.

16. Saippua
Escada Sport, ihana tuoksu. Lahjaksi olen saanut.

17. Tuoksu
Suosikkituoksuni kautta aikojen on ollut Chanel no 5. Nykyään olen ihastunut myös Kenzon tuoksuihin.



18. Kivennäisvesi
Suosin vettä. Merellä tulee juotua kivennäisvesiä suolojen takia. Lidl'in Saskiaa on yleensä veneen pilssissä mukana. 

19. Viini
Riippuu ruuasta ja tilanteestakin. Yleensä pyydä Alkon henkilökunnalta apua, jos tarjoan ruokavieraille viiniä. Ranskalaisia ja chileläistä viinejä olen suosinut. Ja kuohuviinistä tykkään tottakai, puolikuivasta.

20. Drinkki
En muista, milloin olisin maistanut. Täytynee korjata tilanne.

21. Leipä
Ylhäisten jälkiuunileipä maistuu aina. Muuten vaihtelen leipiä. Viime aikoina on pöydässä ollut usein Lidl'in "jalkapallosämpylöitä". Ja kesällä veneessä "leivon" usein aamiaispöytään sämpylöitä - niitä esipaistettuja. 

22. Jäätelö 
Kaikki käy!  Pehmisjäätelöstä purkkijäätelöön ja tuutteihin. Valio ja Ingman ovat suosituimmat merkit.

23. Ruoka
Ruoka on hyvää, kun se on hyvää. Kalaa varmaankin söisin joka päivä, jos se olisi mahdollista. Kirjolohi savustettuna tai grillattuna on varsinaista herkkua. Matkoilla maistelen paikallisia ruokia. En "vanno" minkään keittiön nimeen. 

24. Karkit
Syön karkkeja, mutta en intohimoisesti. Suklaa on ennemminkin paheeni. Fazerin Sininen on suklaalevyjen aatelia - sitäkin yritän kohtuudella nauttia ja välillä välttääkin.

25. Lakanat
Marimekon lakanoista tykkään, kaiken kohun keskelläkin. Käytän myös Anno-merkkisiä lakanoita. 

26. Kampaaja
Luottokampaajani Riitta (Kampaamo Rinie, Turku) jäi eläkkeelle. Ehkä tuostakin syystä ja mukavuudenhalusta olen kasvattanut itselleni poninhännän; merellä tuulessa on mukava kietaista tukka niskaan. 

27. Päivälehti
Oman paikkakunnan uutisia on mukava seurata paperiversiona, siis Turun Sanomat. Lahjaksi saimme Helsingin Sanomat muutamaksi kuukaudeksi, sitä oli helppo lukea tabloidina. Nettiversioina sitten seuraankin useita lehtiä.

28. Lehti
Eeva-lehteä olen lukenut aina. Se tuli jo aikanaan äidilleni. Brittiläistä Hello-lehteä luen kielen takia, ja onhan siinä mojovia juttuja maailmalta. 



29. Sänky
Eipä ole merkistä tietoakaan. Aikoinaan ostettu Askosta.

30. T-paita / pikeepaita
Tähän on kiva lopettaa. Pari/kolme vuotta sitten löysin ruotsalaisen Pelle Petterssonin tuotteet. Tykästyin. Nyt minulla on useampi Pellen pikeepaita. 




 Tehtävä suoritettu, 30 merkkiä listattu. Aikamoinen paljastustarina! 
Lopputulema: suomalaisia, ranskalaisia, saksalaisia, ruotsalaisia... tuotteita sulassa sovussa.