Kohta saapuu hetki sininen... ja vieraat, mukavat naapurimme!
Helpolla arki-illan tarjoilulla mentiin. Tämä on ainut uudenvuodenlupaukseni: helpolla tekemisellä tapaamisia, ystäviä pitää tavata kasvotusten!
Ja eilinen olikin hauska ilta. Naapurit ovat innokkaita kaukomatkaajia, ja kuulimme tarinoita niin Pekingin seikkailuista kuin Mongolian kadonneesta junasta ja siellä asemalla hämillään seisovista matkustajista. Rohkeita reissaajia ovat! Aika mainio juttu oli myös se, kun naapurit olivat Mongolian junassa, niin samaisessa vaunussa oli kaksi toimittajanaista, jotka matkasivat maan poikki Rosa Liksomin kirjan "Hytti nro kuusi" innoittamina.
Ja juttujen lomassa vähän musisoitiinkin.
Viimeinen kuva ei oikeastaan kuulu joukkoon, vaikka pöytä on sekin. Kuvasin joululahjaksi saamani paperinarusta virkatun pöytäliinan. Täällä kun ahkerat bloggaajat näitä innokkaasti virkkaavat:)
Naruliina kivasti pehmentää lasipöydän kovuutta.
Pidän paremmin yhteyttä ystäviini, näin lupasin vuoden vaihtuessa. Ja tuumasta on ryhdytty toimeen.
** Tuulia
30 kommenttia:
Viehättävät puitteet seurustelulle!
Ystävien tapaaminen virkistää aina ja silloin on hyvä syy leipoakkin :)
Ystävät ovat elämän suola ja sokeri. Ja kiitos Vikki, tämäkin on uutta tein indoors-tarinan kotoa.
Oikein nättiä on todella.
Kivoja sisustus ideoita.
Ystävät on tärkeitä ♥
Ihanaa iltaa :))
Oi miten kaunista,ystävien kanssa kahvihetki aina piristää,hyvää iltaa:)
Mukavaa iltaa teille...:)
Kiitos Seijastiina! Taitaa olla eka indoors-tarina kotoani. Ystävät ovat kullanarvoisia.
Kiitos Marru! Vietettiin ihana ilta!
Kiitos Ritva! Se on niin totta, ystävät ovat energialähteitä!
Kiitos Irmastiina! :)
Sinullapa on samanlainen maku - minun lempikuppini siellä oli sinullakin odottamassa vieraita. On niin totta se, että ystävien kohtaaminen on aina arjen /pyhän helmiä.
Kiitos Anne, olen huomannut, että tykkäät Marimekosta. Tuo oli kivasti sanottu, ystävät ovat niitä elämän helmiä!
Kivat alastulevat ikkunat, samanlainen matto kuin minullakin ja myös lasipöytä. Tuon paatinkin ottaisin;)
Teillä paistaa jo aurinko noin: Merenrannalla on aurinkoa aina enemmän kuin sisämaassa, muistan sen länsirannikon vuosilta.
Minä tapasin ystäviä ja perhettä meillä kolme viikkoa ja nyt pidän kunnon paussin;) Introvertti ei voi...;) Veikkaan, että viimeistään toukokuussa alkaa taas olemaan niin vilkasta ettei tottakaan.
Itse keksin aikanaan sellaisen, että tehdään tapaamiset kaikille helpoiksi ja tavataan ravintolassa hyvän ruoan äärellä. Meitä on vielä joukko, jotka tapaamme näin. Silloin kaikilla on täysi aika seurusteluun, eikä yksi ole passaamassa. Meidän vieraat kun ovat aina ruoka- ja usein myös yövieraita.
Mukavaa loppuviikkoa sinulle!
Talviaurinko on paistanut näillä kulmilla. Avomieheni, jota myös kapteeniksi kutsun, on suunnitellut tämän talon ja hän on varsinainen ikkunafriikki. Yksi seinä on ikkunaa, ja muuallakin niitä on. Onneksi ei ole naapureita lähellä.
Nuo ravintolasyömiset on hyvä juttu, silloin kaikki voivat seurustella. Minä yritän elvyttää vanhaa kahvipöytäkulttuuria. On kiva tavata lähialueen ystäviä ja tuttuja ihan kahvilupposen ääressä.
Aurinkoista loppuviikkoa!
Ystävät ovat arjen enkeleitä. Teillä tuntuu olleen ihana ilta. Ja ihanat puitteet, niin kaunista!
Leppoisaa loppuviikkoa!
Sinulla on ihanan näköinen koti!
Todella viihtyisä !
Kiitos Hannah kauniista kommentistasi. Oli hieno ilta jännittävine matkakertomuksineen.
Olipa nätti kommentti. Lämmin kiitos, Anonyymi.
Kauniin sisustuksen lisäksi teillä on ihanat ikkunat, tuovat valon niin upeasti sisälle.
Olipa kiva päästä kurkkaamaan kauniiseen kotiinne! Ihanan valoisaa ja raikasta!
Ystävien tapaaminen on ihan parhainta!
Ihanaa viikonloppua!
Kiitos Teija! Olen tainnut niin ahkeraan käydä sisustussivuilla, että uskaltauduin minäkin tekemään indoor-postauksen.
Kiitos samoin, ihanaa viikonloppua!
Kiitos kaunis, Sussi! Tuon valoisuuden vieraatkin aina noteeravat.
Ihanaa viikonloppua!
Ja minä kutsun miestäni Kippariksi;) Muisto niiltä ajoilta kun vietimme suvet 13 metrisessä paatissamme. Minä olin sitten se Perämies.
Minäkin olen ikkunafriikki. Tämän talon ostimme, joten en ole itse päässyt suunnittelemaan ikkunoita. Se onkin ainoa asia, josta en kodissamme pidä. Mutta minulla on unelma puhkaista vielä joskus olkkarin päätyyn melkein katosta lattiaan ikkuna, josta samalla saisimme kaivatun näköalan omaan puutarhaamme ja myös järvelle.
Puhuimme just yksi päivä R:n kanssa siitä, että kun me olimme lapsia ja kaikki ystävät olivat tavallaan sama kuin naapurit, poikettiin puolin ja toisin kahville. Tavattiin usein. Nyt kaikki asuvat kaukana toisistaan ja vaikka olemme olleet tällä saarella kohta 30 vuotta on vain muutama tuttu, joiden kanssa kahvittelen naisseurassa silloin tällöin ja yksi heistäkin tarjoaa aina ensin vähintäin lounaan. Paljon ystäviä, mutta iso järjestäminen aina kaikesta paitsi jos menemme yhdessä kaupunkiin ja ravintolaan syömään.
Leena, satuitko katsomaan tvsarjaa, jossa Ville Haapasalo matkasi Venäjän halki? Se taisi olla Murmansk, jossa Ville tapasi miehen, jonka vaimo rakasti niin paljon ikkunoita, että mies oli ostanut vaimolleen ikkunatehtaan :-)
Aurinkoista ja valoisaa viikonloppua Kipparille ja Perämiehelle saarelle!
Ompas todella kauniita kuvia. Raikas blogi. Hyppäsin lukijaksi :-)
Kiitos Viherrys! Kiva tavata myös täällä :) Aurinkoista viikonloppua!
Mongolian junaan minäkin haluaisin hypätä! Ja totta, ystäviä pitää tavata kasvotusten :)
Kirjailijatar, uskonpa tuon hyvinkin. Minä taitaisin jäädä Mongolian junasta asemalle... tai tuota pitää pohtia. Taidat olla jo Suomessa? Valoisaa viikkoa!
Oi miten kaunis ja valoisa koti! Ikävöin niitä aikoja kun ystävät asuivat lähellä ja vierailtiin usein toistemme luona, vaikka ihan vaan iltakaffella :) Tosi mukavaa ja ystävien näkeminen piristää aina takuuvarmasti!
Kiitos Ansku! Minulla on raitakausi :) Minulla on ystäviä lähellä, mutta kahvikutsut ovat vähentyneet. Ne olisivat kivoja, ja vähemmällä tarjoilulla, emäntäkin pääsisi helpommalla. Pääasia olisi tapaaminen.
Lähetä kommentti