Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Viikon parhaimmat hetket


Upea Uraäiti haastoi minut listaamaan sydämiä eli iloisia ja ihania asioita viikon varrelta. Tässä piti hiukan ensin toppuutella, että sai hoidettua tämän sitkeän flunssan alta pois. Vaan nyt vastaan tähän positiiviseen haasteeseen.

❤️Kotimaisemissa on näin nättiä, tämä ei sanoja kaipaa. 



❤️ Kävin pakollisen (flunssa)tauon jälkeen tapaamassa Leila-anoppiani. Hän asuu palvelutalossa ja joutuu viettämään suurimman osan ajastaan vuoteen omana. Leila-anoppi on vuosia sitten telonut selkänsä pahassa auto-onnettomuudessa  ja muutama vuosi sitten hänen toinen jalkansa amputoitiin polven yläpuolelta. Lähimuisti ei oikein toimi, mutta laulujen sanat hän muistaa tarkasti vuosikymmenten takaa. Vietettiin taas niin iloisia hetkiä laulellen. Metsäkukkia oli tämän viikon listaykkönen. 



❤️ Tällä viikolla sain kuulla myös vuoden parhaan uutisen! Lapsuudenystäväni T taisteli yhdeksän kuukautta pahanlaatuisen syövän kanssa. Hän on todella rohkea ja urhea nainen ja ihana ystävä. Runebergin päivänä hän sai lääkäriltä puhtaat paperit, syöpä on poissa. Olen onnellinen, että hän on ystäväni ja minulla on yhä hänet ystävänäni. Oliivipuusta tehdyt sydämet sopivat tähän.


❤️ Mieheni pojanpoika täytti 5 vuotta. Nyt viikonloppuna oli riemukkaat juhlat Espoossa, vieraita oli lähes 30 ja ilmassa oli taikaa ja tunnelmaa. Makoisalla lentsikkabrunssilla (lentokoneet ovat tärkeä juttu) aloitettiin juhlat ja sen jälkeen oli  kakun vuoro, eikä minkä tahansa kakun - se oli lehmäkakku! 

Mainio synttärikakku! Päivänsankari tykkää maidosta, lehmäkakku oli sankarin idea :)  

Tuokiokuvia



❤️ Ja arpaonnikin suosi viikolla . Voitin ihanaisen Tiian blogista latvialaisia kauneustuotteita, Kivvi Sweet Orange vartalomarmeladia ja Mint huulimarmeladia. Eivätkö kuulostakin herkullisilta nämä tuotteet?  Latvialaiset kauneustuotteeet ovat minulle ihan tuntemattomia, joten ihastuttavan ja kiinnostavan voiton sain. (kuva Tiian blogista) Kiitos Tiia vielä, jos tänne kurkkaat. 


Tämä mainio sydämien keräilyhaaste on kiertänyt täällä blogeissa jo monilla, joten jätän itse haastamatta yksilöidysti ketään. Mutta heitän haasteen kaikille teille bloggaajaystävilleni, jotka haluatte tähän vastata. Tämä on ihastuttava haaste. Viikon parhaimpia hetkiä eli niitä sydämiä on kiva kerätä :) 


Tiaiset livertelevät ja päivät pitenevät. Ja lokit tähyilevät kevääseen :) 
Heleää helmikuuta kaikille! 

*Tuulia

 

tiistai 20. tammikuuta 2015

Turhake vai onko sittenkään?






Ostin muutama vuosi sitten lepotuolin Ikeasta. Kotona aloin ihmetellä, että minkä kumman turhakkeen olinkaan äkkiseltään hankkinut. No, ajattelin, että antaa tuon olla, voihan sen siirtää myöhemmin terassille tai viedä mökille. En jaksa ryhtyä palautusrumbaan. 

Vaan kuinka sitten kävikään? Miehelläni on neljä alle viisivuotiasta lastenlasta. Kaikki neljä pikkuvipeltäjää ovat ihastuneita tuoliin. Se toimii liukumäkenä ja siinä voi kiipeillä. Tuoli toimii myös hyppyrimäkenä - korkkeja  ja pehmeitä leluja hyppyytetään tuolissa... on jännittävää katsoa, mikä lelu lentää pisimmälle. 
Siinä se on, turhakkeeni, melkein paraatipaikalla olohuoneessa. Ja odottelee iloista pikkuväkeä! 

Ps. Blogeissa kiertää haaste sisustusväreistä. Tässä oli minun ruskeani :) 

Astrid Lindgren kirjoitti kirjansa pikakirjoituksella sohvalla loikoillen. En näitä sepustuksiani loistavaan Astridiin  vertaa, mutta kännykällä olen rivit  kirjoittanut
  ja kuvatkin on  otettu kännykällä.

Ihanaista viikkoa kaikille!

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Kohti vuotta 2015


Kohti valoa käyn, kohti valoa käyn...
Muistatteko vielä mikä laulu?






Joulun iloisia ja riemullisia hetkiä Pikkutiitiäisten, pienen Punatukan ja pikku-Picasson kanssa.

Joulukuu meni nopsaan niin kuin varmasti kaikilla muillakin joulua valmistaneilla. Ihailen kovasti niitä bloggareita, jotka vielä tänne blogistaniaankin ovat ehtineet  päivittää jouluisia aherruksia
 ja tunnelmia kaiken kiireen ohessa. Minulla ei puhti riittänyt.



 Tähän sopinee kauniin kesän 2014 muistelua kuvina. Taidan olla enemmän kesäkuvaaja, 
silloin eivät sormet palele :) 

Olen mielissäni ja kiitollinen, kun olette jaksaneet kulkea mukanani blogitaipaleellani, vaikka en niitä aktiivisimpia päivittäjiä olekaan. Ja kiitos ihanista kommenteistanne, ne ovat bloggaamisen suola ja sokeri! Ja kiitos Pirjo W, kun olet tullut mukaan joukkoon, tervetuloa!

Ystäväni Auli Muurinen-Kitulan akvarelli "Esplanadi"

Ja uusi vuosi on edessä kuin avautuva kirja... 
Onnellista Uutta Vuotta kaikille! 
** Tuulia