Kana-tortillakupit ja tapaamisia

"Parasta antiikkia ovat vanhat ystävät."

Viime päivinä on tavattu ystäviä. Meillä ja muualla. On vietetty iloisia ja mukavia tuokioita syömisen ja kahvittelun ja musiikin merkeissä. Paraislaisia ystäviä voidaan hyvällä syyllä kutsua antiikkiystäviksi, niin pitkän kaaren olemme yhdessä tehneet matkaa.

Kanatortilla-kupit maistuivat paraislaisille. Ja Irmeli, tässä saat vihdoinkin ohjeen :)

Kana-tortillakupit 24 kpl
6 vehnätortillaa
Täyte:
broilerin fileesuikaleita (450 g)
öljyä, 
1,5 rkl grillimaustetta 
1 rkl sambal oelek grillitahnaa
1 rkl limetin mehua 
ruukku ruohosipulia ja ruukku jääsalaattia 

Lämmitä tortillat kostean voipaperin alla mikrossa 30 sekuntia. Leikkaa neljään osaan. 
Aseta viipaleet muffinsivuokien pohjalle taiteillen ne kupeiksi. Paista 175 asteessa uunissa 8 min. tai kunnes reunat hiema tummuvat. Nosta kupit jäähtymään.

Täyte: Ruskista broilerifileet pannulla öljyssä ja mausta ne. Hienonna puolet ruohosipulista ja sekoita majoneesin kanssa jäähtyneeseen broileriseokseen. 

Leikkaa jääsalaatti ohuiksi suikaleiksi ja täytä tortillakupit salaatilla. Nostele päälle täytettä ja koristele ruohosipulilla. (Minä unohdin tuon ruohosipulilla koristamisen)

Nämä tekevät kutsuilla hyvin kauppansa!

Tuikku-ystäväni tapasin viihtyisässä Cafe Artissa. Siellä on suussasulavat juustokakut. Kahvio sijaitsee Aurajoen rannassa vanhassa, viihtyisässä talossa. Suosittelen. Siellä
voit tavata jopa Michael Monroen, hänkin pitää juustokakuista.

Ja nämä pikkuystävät, kapteenin pojantyttäret kävivät meillä kuuntelemassa Rokkipappaa. Pappa (kapteeni) kun soittaa kitaraa ja laulaa - ja mielellään juuri rockia. Meillä oli niin lystiä! Musiikki on rajaton riemu! 

Näihin iloisiin kuviin ja tunnelmiin. 

Hyvää marraskuuta! 

** Tuulia 

Kesäretki Helsinkiin

Terveisiä teille kaikille, jotka olette mukana, vaikka hitaanlaisesti tätä blogia olen päivittänyt. Mutta tulee näitä kuitenkin...

Viime viikolla teimme kapteenin kanssa kesäretken pääkaupunkiseudulle.

 Ja siitäpä tulikin mukava retki.

Kapteeni oli kutsuttu piällysmieheksi, kun poikansa perheineen oli talonsa kanssa siinä vaiheessa, että pihaa tehtiin.Toim.huom. kutsun avomiestäni kapteeniksi veneilyharrastuksen vuoksi :) Paikalla oli kuorma-auto ja kauhakuormaaja. Siinäpä riitti katseltavaa niin pienelle punatukkaiselle tytölle kuin reippaalle legoinsinöörillekin, kun salaojia ja nurmikonpohjia tehtiin.

Tokoinrannan puistoonkin ehdittiin seikkailemaan. Pieni punatukkainen tyttö oli hämmästyksekseni varsin rohkea erilaisissa kiipeilytelineissä. Isoveljensä alle kaksivuotiaana oli paljon arempi, toki nyt oli veljellä meno toinen.

Muutakin jännää tapahtui. Käytiin porukalla ottamassa punkkirokotteet. Pieni punatukkainen tyttö lähti innoissaan kesäkassinsa kanssa saamaan piikkiä, kun ei tiennyt, mitä oli odotettavissa. No, reipas oli tyttö, vain pieni itku pääsi rokotuksen jälkeen. Vaan toinen kerta kahden viikon kuluttua voi olla jo totisempi paikka.

Ja mukava meno jatkui. Tapasimme pitkäaikaisen ystäväni Seijan ja hänen mainion miesystävänsä Kaivopuiston Mattolaiturilla. Se on kuulkaas kesän uusin menomesta Helsingissä. Shampanjaa ja jutustelua ja vielä seurasi yllätyskin... ystävämme veivät meidät Katajanokalle Maailmanpyörään. 

Finnair Sky Wheel on komea nähtävyys. Finnair on maailmanpyörän sponsori. Laitteen piti avautua jo vapuksi, mutta avajaispäivää jouduttiin siirtämään tarkistuksien takia. Maailmanpyörä on suurin maailmanpyörä Suomessa. Laite on 40 metriä korkea ja siinä on 30 ilmastoitua gondolia.   

Voi, miten riemukasta olikaan katsoa Helsinkiä lintuperspektiivistä. Vieläkin näen silmissäni 

Ortodoksisen kirkon kultaiset liekkikupolit, ja upean näköalan merelle. 

Tuohon härveliin kyllä palaan.

Iloisina palasimme kotiin. Ruoho oli kasvanut ja ulkovaraston maalaus oli kesken. Mutta kotihommiin oli taas kiva tarttuakin pienen kesäretken jälkeen.

Kaunista ja hyvää Juhannusta kaikille! t. Tuulia